Bargoeallima njuolggadusat

Bargoeallima njuolggadusat (pdf)

Dárkkis ahte du bargosoahpamušas lea

Bargosoahpamušas meroštallojuvvo, mainna eavttuiguin bargguid barget. Dat lea juridihkalaččat čadni iige das sohppojuvvon áššiid sáhte rievdadit dahje burgit ovttabealálaččat. Juos ovdamearkka dihte bargguid ordnestallamiin dahje bálkámáksimis šaddá ruossalasvuođadilli, vuosttamužžan gehččojuvvo, maid leat ovttas soahpan.

Daga álot bargosoahpamuša čálalažžan. Njálmmálaš soahpamuš lea maid čadni, muhto dan duođašteapmi lea váddásut. Juos don it ádde mannu oasi bargosoahpamušas, jeara maid dat mearkkaša. Sáhtát maiddái dáhtut soahpamuša mielde ja čájehit dan váikkoba iežat vánhemiidda dahje bargosaji luohttámušolbmui.

Muitte čielggadit áššiid, ovdal go čálát vuollái, go dan maŋŋá sisdoalu lea váttis rievdadit.

Máŋga bargui laktáseaddji ášši vuođđuduvvá soahpamii

Máŋggat bargoeallima njuolggadusat leat sohppojuvvon juo ovddal gihtii ovdamearkka dihte lágas dahje bargoeaktosoahpamušas. Bargoaddi galgá čuovvut daid. Juos áššis lea muhtin eahpečielggasvuođaid, jeara bargoaddis, luohttámušolbmos dahje ámmátlihtus, leago du bargoaddi geatnegas čuovvut muhtin suorggi soahpamuša ja mo ášši manná dan mielde. Sullii 80 % bargiin gullet muhtin bargoeaktosoahpamuša vuollái.

Láhka addá dábálaččat vuolimus dási, man buot bargoaddit galget čuovvut.

Bargoeaktosoahpamuš guoská dihto suorggi bargoaddiide. Doppe boahtá ovdamearkka dihte unnimusbálká ja máŋgga áššis lea sohppojuvvon bargi geahččanguovllus buorebut go lágas (gea. siidu 7). Bargoeaktosoahpamuš lea ámmátlihtu ja bargoaddelihtu gaskasaš ráđđádallanboađus.

Bargosoahpamuš lea du ja du bargoaddi gaskasaš soahpamuš das, mainna eavttuiguin ja mo don barggat, muhto dan unnimuseavttut mearrašuvvet lága ja bargoeaktosoahpamušaid mielde. Sáhtát álot soahpat buorebut go maid láhka ja bargoeaktosoahpamuš meroštallet, muhto heajubut ii sáhte soahpat.

Bargoáigi ja bálká

Jeavddalaš bargoáigi lea lága mielde eanemusat 8 diimmu beaivvis ja 40 diimmu vahkus. Dán badjel manni bargu lea badjeláiggebargu. Bargoeaktosoahpamušas leat sáhtán soahpat oanehut bargoáiggis. Don galggat oažžut bargovuorrologahallama unnimusat vahku ovdal listui merkejuvvon vuosttas vuoru álggu. Go listu lea almmustahtton, dan ii šat sáhte rievdadit ovttabealálaččat.

Juos du bargovuorru bistá badjel 6 diimmu, dutnje gullá dábálaččat diibmobeale guhkkosaš boradanboddu. Boradanboddu boahtá lágas ja bálkkáhis áigi, juos bargoeaktosoahpamušas ii leat sohppon nuppe láhkái. Dutnje sáhttet gullat maid ng. gáffebottut, mat gullet bargoáigái. Dat leat dávjá sohppojuvvon bargoeaktosoahpamušain.

Juos bargovuorut deivet vahkoloahpaide dahje eahkediidda, dain bohtet dábálaččat bálkálasit. Láhka mearrida bassebeaibuhtadusa ja badjeláiggebuhtadusaid, muhto bargoeaktosoahpamuš mearrida bálkááššiin stuorámus oasi, dego lávvardatlasi ja idjabargolasi. Dárkkis bálkárehkenastimis, ahte lasit leat máksojuvvon dutnje riektá.

Ovdamearka das, maid bargoeaktosoahpamuš ja láhkaásaheapmi dáhkidit du bálkái mátkkoštan-, restoráŋŋaja astoáiggebálvalusaid doaibmasuorggis jagi 2022.

Buohccin ferte vuoiŋŋastit

Buohccin bargan lea váralaš dutnje, bargoskihpáriidda ja bargodorvvolašvuhtii, nappo ale fal mana buohccin bargui.

Go manat ođđa bargosadjái, čielggat, mo ovdaolmmoš háliida du almmuhit das juos don buohccát. Čielggat maiddái, makkár bargodearvvasvuođafuolahus du bargosajis lea. Juohke bargis lea vuoigatvuohta bargodearvvasvuhtii.

Buohcanáiggi bargodiimmuid ii dárbbaš bargat maŋŋá. Dus lea vuoigatvuohta oažžut bálkká buohccánbeaivvi čuovvu ovcci árgabeaivvis. Juos leat leamaš barggus unnimusat mánotbaji. oaččot olles bálkká. Juos leat leamaš barggus vuollel mánotbaji, oaččot beali dábálaš bálkkástat. Dábálaččat bargoeaktosoahpamušas lea sohppojuvvon buorebut. Dalle oaččot dievas bálkká eambbo go ovcci beaivvis. Juos leat buozus badjel 10 beaivvi, Kela máksá dutnje buohcanbeaiveruđa.

Mo bargogaskavuohta nohká dahje loahpahuvvo?

Geahččalanáiggi goabbá beare sáhttá burgit bargosoahpamušas eretcealkináiggi haga. Dan maŋŋá sihke bargi ja bargoaddi galgaba čuovvut eretcealkináiggi. Juos soahpamuš lea mearreáigásaš, dan ii sáhte cealkit eret ovttabealálaččat.

Geahččalanáigi sáhttá leat eanemusat jahkebealli dahje vuollel jagi bisti mearreáigásaš bargogaskavuođas eanemusat bealli bargogaskavuođa bistimis. Bargoeaktosoahpamušas leat sáhttán soahpat maiddái oanehut geahččalanáiggis.

Bargi ii dárbbaš siva cealkit iežas eret, muhto bargoaddis ferte leat vuođustus. Eretcealkima sivvan sáhttá leat:

Muitte, ahte dus lea vuoigatvuohta váldit doarjjaolbmo mielde, juos bargoaddi háliida addit dutnje váruhusa dahje eretcealkinalmmuhusa. Doarjjaolmmoš sáhttá leat vaikko bargosuodjalanáittardeaddji. Barggut eai noga dalán eretcealkima dahje iežas eretcealkima maŋŋá, baicca goabbáge dáhpáhusas boahtá vuos eretcealkináigi, man áigge barggut joatkašuvvet dábálaš vuogi mielde.

Juos bázát bargguheapmin, muitte almmuhit iežat BEdoaimmahahkii ja ohcat bargguhisvuođabuhtadusa. Juos don cealkkát ieš iežat eret albma siva haga ja bázát bargguheapmin, don it oaččo dalán bargguhisvuođabuhtadusa, baicca kareanssa.

Työelämänpelisäännöt.fi

Bargoeallimii laktásit olu iešguđetlágan lágat, njuolggadusat ja doaibmanvuogit. Juogo don dovddat iežat vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid? Mii fállat dutnje veahkki www.työelämänpelisäännöt.fi-bálvalusa, man viiddis diehtosisdoalus vástida bargoeallima láhkaásaheami sihke árgabeaivvi čiekŋalit dovdi Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (Suoma Ámmátlihtuid Guovddášsearvi) SAK.