Euroopan unioni vaikuttaa Suomen työelämän lakeihin

Moni työelämää muuttava laki tai muutos sopimuksiin alkaa siitä, että Euroopan unioni (EU) valmistelee työelämää koskevaa uutta sopimusta. Sen jälkeen työtä jatketaan EU:n jäsenmaissa. Suomessa SAK ja muut työntekijöiden ja työnantajien keskusjärjestöt osallistuvat tähän työhön. 

Työmarkkinajärjestöjen eurooppalaiset keskusjärjestöt voivat neuvotella ja sopia EU:n komission ehdottamista asioista. Jos ne pääsevät sopuun neuvotteluissa, sopimus voidaan hyväksyä EU:n direktiiviksi.

Tätä työmarkkinajärjestöjen yhteistyötä ja neuvotteluja kutsutaan sosiaaliseksi vuoropuheluksi tai sosiaalidialogiksi. Sosiaalidialogissa syntyneet sopimukset löytyvät SAK:n työelämäsivuilta.

Suomalaisilla työntekijöiden keskusjärjestöillä on edustajia Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa sekä työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavassa komiteassa. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea neuvoo Euroopan unionin päättäjiä muun muassa työelämään liittyvissä asioissa. Työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antava komitea vaikuttaa EU:n lainsäädäntötyöhön.

SAK:lla ja STTK:lla on Brysselissä yhteinen EU-edustus, FinUnions. FinUnionsin tehtävänä on valvoa suomalaisten työntekijöiden etua ja tiedottaa EU:n toiminnasta ja päätöksistä suomalaisille järjestöille. 

FinUnions seuraa työmarkkina-asioita Euroopan unionin toimielimissä yhteistyössä suomalaisten työntekijöiden keskusjärjestöjen ja ammattiliittojen kanssa. FinUnions tekee myös yhteistyötä eurooppalaisen ay-liikkeen kattojärjestön ETUC:n kanssa.

Kansainväliset työntekijäjärjestöt

Kansainvälisiä työntekijäjärjestöjä ovat muun muassa

Suomalaisista työntekijöiden keskusjärjestöistä muun muassa SAK on näiden kaikkien kansainvälisten järjestöjen jäsen.

Kansainvälinen työjärjestö ILO

Kansainvälinen työjärjestö ILO edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja työelämän ihmisoikeuksia sekä parantaa työntekijöiden asemaa ja työoloja kaikkialla maailmassa. Se myös kehittää kansainvälisiä työelämän normeja.

ILO on ainoa kolmikantaisesti toimiva Yhdistyneiden kansakuntien eli YK:n järjestö. Valtioiden hallitusten lisäksi ILOssa asioista päättävät työntekijöiden ja työnantajien edustajat eri maista. Suomi on yksi ILOn jäsenvaltioista. 

ILOn sopimukset ja suositukset ovat kansainvälinen työnormisto, siis pohja kaikille työelämän säännöille myös Suomessa. ILO on hyväksynyt yhteensä noin 400 sopimusta ja suositusta. Suomi on ottanut käyttöön eli ratifioinut sopimuksista noin 100. ILOn sopimukset ovat vaikuttaneet paljon Suomen työlainsäädäntöön.

ILO on määritellyt työelämän perusoikeudet, jotka toimivat pohjana kansainvälisille työelämän normeille. Nämä perusoikeudet ovat oikeus järjestäytyä, pakkotyön kielto, lapsityön kielto ja syrjinnän kielto.

Kiinnostaako sinua kansainvälinen vaikuttaminen?

Sinä voit vaikuttaa työ- ja ihmisoikeuksiin maailmalla. Me kaikki voimme toimia sosiaalisessa mediassa ja erilaisissa verkostoissa sekä osallistua projekteihin ja tapahtumiin yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa.

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK

Voit vaikuttaa myös Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASKin kautta. SASK on suomalaisten ammattiliittojen kehitysyhteistyöjärjestö. Se tekee työtä, joka parantaa työelämän ihmisoikeuksia maailmalla: vähentää köyhyyttä, lapsityötä, pakkotyötä ja muita työelämän ongelmia. SASKin työn tavoitteena on elämiseen riittävä palkka kaikille.

Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa SASK tekee yhteistyötä eri maiden ay-liikkeiden kanssa. SASK tukee ja vahvistaa eri maiden ammattiliittoja, jotta ne pystyvät itse parantamaan työntekijöidensä asemaa. 

Suomalaiset ammattiliitot –ehkä myös sinun ammattiliittosi – tukevat SASKin työtä. SASKin toimintaa voivat tukea ja siihen voivat osallistua kaikki muutkin, joita kiinnostavat ihmisoikeudet ja mahdollisuus vaikuttaa. Sinä voit esimerkiksi liittyä SASKin kannatusjäseneksi tai oppia lisää SASKin työstä SASKin lähettiläänä.