Ammattiliitot

Miksi sinun kannattaa olla ammattiliiton jäsen?

Ammattiliittoon voivat kuulua kaikki Suomessa työtä tekevät. Ammattiliitto tukee ja auttaa sinua kaikissa ongelmissa, joita voi sinulle voi tulla eteen, kun olet työntekijä. 

Sinun ei tarvitse itse ymmärtää kaikkea, mitä lait ja työehtosopimus sanovat. Jos sinusta tuntuu, että jokin asia ei työpaikallasi ja työsuhteessasi ole oikein, sinulla on aina ammattiliitto, josta voit pyytää apua. Ihan pienikin epäselvä asia voi olla tärkeä.

Työpaikkasi luottamusmies edustaa ammattiliittoa työpaikalla. Jos luottamusmiestä ei työpaikalla ole, kysy neuvoa suoraan ammattiliitosta.

Luottamusmies

Ammattiliitto on neuvotellut työnantajan liiton kanssa työehtosopimuksen eli säännöt työn tekemiselle ja teettämiselle. Työehtosopimus koskee yleensä yhtä alaa, esimerkiksi talonrakennusalaa. Neuvotteleminen on usein kovaa työtä. Ammattiliittosi on neuvotteluissa vahvempi, jos siihen kuuluu paljon jäseniä. Kun kuulut ammattiliittoon, teet ammattiliitosta vahvemman. Silloin ammattiliitto pystyy neuvottelemaan sinulle mahdollisimman hyvät työehdot.

Mikä on sinun ammattiliittosi?

Sinun kannattaa kuulua siihen ammattiliittoon, joka neuvottelee juuri sinun työssäsi tai työpaikallasi käytettävän työehtosopimuksen. Samassa työpaikassa voi olla töissä eri ammattiliittojen jäseniä. 

Voit kysyä työpaikallasi, mihin liittoon muut työkaverisi kuuluvat tai etsiä oman ammattiliittosi täältä.

Näin liityt ammattiliittoon

1 Jos et tiedä, mikä on oma ammattiliittosi

Täytä liittymislomake ammattiliiton verkkosivuilla. Löydät linkit liittymislomakkeisiin osoitteessa www.liitot.fi.

Jos tarvitset apua, työpaikkasi luottamusmies auttaa.

Ammattiliiton jäsenet maksavat liitolle jäsenmaksua. Voit maksaa jäsenmaksut itse tai pyytää työnantajaa maksamaan ne palkastasi.

7 syytä kuulua ammattiliittoon

Kun aloitat työt, liity ammattiliittoon. Suomessa suurin osa työntekijöistä kuuluu oman alansa ammattiliittoon. Ammattiliittoon voi liittyä myös jo opiskeluaikana.

1 Ammattiliitto on sinun puolellasi
Se neuvottelee puolestasi palkoista ja muista työehdoista työnantajien liiton kanssa. Näin syntyy työehtosopimus, joka antaa sinulle paremmat työehdot, kuin mitä laki määrää.

2 Luottamushenkilöt neuvovat ja auttavat sinua työpaikalla
Luottamusmies edustaa ammattiliittoa ja valvoo, että työnantaja noudattaa työehtosopimusta. Jos sinulla on työnantajan kanssa ongelmia, voit aina kertoa siitä luottamusmiehelle, joka voi selvittää asian työnantajan kanssa sinun puolestasi.

3 Ammattiliiton työsuhdeneuvonta auttaa sinua, jos sinulla on ongelmia työnantajan kanssa
Voit soittaa liittoosi ja kysyä neuvoa. Tarvittaessa ammattiliiton lakimiehet voivat auttaa sinua ja selvittää riita-asioita työnantajasi kanssa jopa oikeudessa.

4 Ammattiliitot valvovat työntekijöiden etua, kun lakeja säädetään
Ammattiliittojen ansiosta Suomessa työviikko on 5 päivää, työpäivän pituus on korkeintaan 8 tuntia ja työntekijöillä on oikeus lomiin, ylityökorvauksiin ja lomarahoihin.

5 Ammattiliitto tarjoaa koulutusta, tapahtumia ja yhteisön
Saat tietoa ammattiliittojen tarjoamasta koulutuksesta ja tapahtumista esimerkiksi oman ammattiliittosi verkkosivuilta tai some-kanavista.

6 Työttömyysturvasi paranee, jos liityt myös työttömyyskassaan
Kun liityt ammattiliittoon, voit samalla liittyä myös alasi työttömyyskassaan. Jos jäät työttömäksi, työttömyyskassa voi maksaa sinulle työttömyyspäivärahaa. Se on yleensä parempi kuin Kelan maksama peruspäiväraha. Jos kuulut vain työttömyyskassaan mutta et ammattiliittoon, voit saada työttömyyskorvausta, mutta kassa ei auta missään työpaikan ongelmissa.

7 Saat etuja ja alennuksia
Ammattiliittojen jäsenet voivat saada alennusta esimerkiksi bensiinistä, vakuutuksista tai hotellien hinnoista. Jotkut ammattiliitot tarjoavat esimerkiksi halpoja lomamökkejä.

Ammattiosastot ja henkilöstöyhdistykset

Kun kuulut ammattiliittoon, kuulut yleensä johonkin sen ammattiosastoon tai henkilöstöyhdistykseen. Ammattiosasto tai henkilöstöyhdistys kokoaa yhteen kaikki työpaikalla tai yrityksessä työskentelevät saman ammattiliiton jäsenet. On myös sellaisia ammattiosastoja ja henkilöstöyhdistyksiä, johon kuuluvat kaikki saman alan tai alueen jäsenet, jolloin niihin voi kuulua työntekijöitä usealta eri työpaikalta.

Työehtosopimus on eri asia kuin työsopimus

Työehtosopimus eli tes on sopimus alan työehdoista. Työnantajien liitto ja työntekijöiden ammattiliitto neuvottelevat sen keskenään.

Eri aloilla (esim. ravintola-ala, siivousala, rakennusala jne.) on omat työehtosopimukset. Niissä on sovittu alan yleiset työehdot eli säännöt, joiden mukaan työtä voidaan tehdä ja teettää. Työehtosopimus määrää esimerkiksi sen, miten paljon palkkaa työntekijälle on vähintään maksettava ja mikä on työaika kyseisellä alalla. Työehtosopimus solmitaan määräajaksi, yleensä 1–3 vuodeksi.

Julkisella sektorilla – valtiolla, kunnissa ja seurakunnissa – työskentelee myös virkasuhteisia työntekijöitä, joiden palkoista ja muista palvelussuhteen ehdoista sovitaan virkaehtosopimuksissa.

Työsopimukseen kirjoitettujen työehtojen pitää olla työntekijän kannalta vähintään yhtä hyvät kuin työehto- tai virkaehtosopimukseen kirjoitettujen työehtojen. Työsopimuksessa voidaan sopia myös työehto- ja virkaehtosopimusta paremmista työehdoista.

Kun aloitat uudessa työpaikassa, kysy, mitä työehto- tai virkaehtosopimusta siellä noudatetaan. Oman alasi työehto- tai virkaehtosopimuksen saat työpaikalta, oman alasi ammattiliitosta tai Finlexin verkkopalvelusta.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt

Työmarkkinajärjestöt ovat työntekijöitä ja työnantajia edustavia järjestöjä.

Suomalainen työmarkkinajärjestelmä tarkoittaa, että työmarkkinoiden osapuolet – työntekijöiden ammattiliitot ja työnantajien liitot – sopivat työntekijöiden työehdoista yhdessä. Ammattiliitot kuuluvat 3 keskusjärjestöön ja työnantajien liitot 4 työnantajien keskusjärjestöön.

Suomalaiset ammattiliitot ja niiden keskusjärjestöt vaikuttavat myös siihen, millaisia työelämää koskevat lait ovat. Ne tekevät yhteystyötä esimerkiksi Suomen hallituksen ja eduskunnan kanssa.

Palkansaajien keskusjärjestöt

Työntekijöitä edustaa 3 palkansaajien keskusjärjestöä, joiden jäseniä ovat eri alojen ammattiliitot.

SAK edustaa teollisuuden, kuljetusalojen, yksityisten palvelualojen, julkisen sekä kulttuuri- ja urheilualojen työntekijöitä, esimerkiksi teollisuuden tehtaiden ja kuntien työntekijöitä, kaupoissa ja ravintoloissa työskenteleviä, siivoojia ja linja-autonkuljettajia.

Akava edustaa yliopisto- ja korkeakoulutuksen saaneita työntekijöitä, kuten opettajia, diplomi-insinöörejä ja ekonomeja.

Toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK edustaa muun muassa asiantuntijoita, jotka työskentelevät esimerkiksi tehtaissa, päiväkodeissa, vanhainkodeissa, sairaaloissa ja pankeissa.

Työnantajien keskusjärjestöt

Työnantajia edustaa 4 työnantajakeskusjärjestöä, joiden jäseniä ovat eri alojen työnantajaliitot.

EK edustaa muun muassa yksityisten palvelualojen työnantajayrityksiä, jotka toimivat esimerkiksi siivous- ja kiinteistöpalvelualalla, useilla teollisuuden aloilta, kaupan alalla sekä matkailu- ja ravintola-alalla.

KT Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat 

KT edustaa kuntia työnantajina eli neuvottelee kuntien työntekijöitä edustavien liittojen kanssa työehdoista, kuten palkoista.

VTML edustaa valtiota työnantajana. Se neuvottelee valtion työntekijöitä edustavien liittojen kanssa työehdoista, kuten palkoista.

KiT edustaa evankelisluterilaista kirkkoa ja sen seurakuntia työantajana ja neuvottelee työntekijöitä edustavien liittojen kanssa. 

Työtaistelut

Työtaistelu tarkoittaa muun muassa lakkoa, ylityökieltoa ja työsulkua.

Lakko ja ylityökielto ovat työntekijöiden ammattiliiton aloittamia työtaisteluja. Työsulku on työnantajaliiton aloittama työtaistelu.

Työtaistelu on viimesijainen keino, joka otetaan käyttöön, jos ratkaisua työehdoista ei saada muuten aikaan. Työtaistelu perustuu työntekijöiden joukkovoimaan ja sinulla on oikeus osallistua ammattiliittosi luvalla lakkoon tai muuhun työtaisteluun ilman pelkoa, että se johtaisi kielteisiin seurauksiin. Lakko-oikeus on Suomessa vahvasti lailla turvattu.

Miten lakko alkaa?

Työntekijät tai työnantajat saavat aloittaa työtaistelun silloin, kun työehtosopimus ei ole voimassa. Usein työtaistelu tapahtuu kesken työehtosopimusneuvottelujen. 

Jos työntekijät menevät lakkoon, heidän ammattiliittonsa pitää antaa kirjallinen ilmoitus työnantajalle ja valtakunnansovittelijan toimistoon vähintään 2 viikkoa ennen lakon alkamista. Ilmoituksessa lukee lakon syyt, alkamisaika ja laajuus.

Työntekijät voivat mennä lakkoon myös mielenosoituksena tai painostuskeinona poliittisia päättäjiä kohtaan. Silloinkin heidän pitää ilmoittaa asiasta valtakunnansovittelijalle. Mielenosoituslakot ja poliittiset lakot kestävät yleensä tietyn ajan, joka on kerrottu etukäteen. 

Työntekijät voivat mennä myös tukilakkoon. Tukilakon tarkoituksena on tukea jonkin toisen alan työntekijöitä pääsemään sopimukseen. Myös tukilakoista pitää ilmoittaa etukäteen.

Ammattiosasto, henkilöstöyhdistys ja ammattiliitto voidaan tuomita maksamaan sakkoa laittomasta työtaistelusta ja työehtosopimuksen valvontavelvollisuuden rikkomisesta.

Mistä saat rahaa, jos olet lakossa?

Kun olet lakossa, sinulle ei makseta palkkaa. Sinulla ei ole lakkoaikana oikeutta työnantajan maksamiin etuihin kuten lounasetuun.

Ammattiliitto voi kuitenkin maksaa sinulle lakkokorvausta, jos olet liiton jäsen.

Jo tehdystä työstä sinulle maksetaan palkkaa lakonkin aikana normaaleina palkanmaksupäivinä.

Mikä on työsulku?

Työsulku on työnantajien aloittama työtaistelu, jolla estetään työntekijöitä työskentelemästä.

Työnantajan pitää jättää kirjallinen ilmoitus työsulusta työntekijöiden ammattiliitolle ja valtakunnansovittelijan toimistoon vähintään 2 viikkoa ennen kuin työtaistelu alkaa. Ilmoituksessa pitää lukea työsulun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Työnantajaliitto voidaan tuomita maksamaan hyvityssakkoa laittomasta työtaistelusta ja työehtosopimuksen valvontavelvollisuuden rikkomisesta.

Valtakunnansovittelija

Valtakunnansovittelijan tehtävä on sovitella työriitoja ja pyrkiä siihen, ettei työntekijöiden tai työnantajien tarvitse aloittaa työtaistelua. Kun työ- tai virkaehtosopimus päättyy ja neuvottelut uudesta sopimuksesta eivät etene, ammattiliitto voi jättää lakkovaroituksen tai työnantajaliitto varoituksen työsulusta. Sen jälkeen valtakunnansovittelija ryhtyy rakentamaan sovintoa ammattiliiton ja työnantajaliiton kesken, jotta sopimus syntyisi eikä lakko tai työsulku alkaisi.

Jos lakko tai työsulku kuitenkin alkaa, valtakunnansovittelija ohjaa neuvotteluja. Sovittelija jättää yleensä osapuolten hyväksyttäväksi oman sovintoehdotuksensa. Ammattiliitto ja työnantajaliitto voi kumpikin joko hyväksyä tai hylätä sen.

Suomessa on pakkosovittelu, mutta ei pakkosovintoa. Se tarkoittaa, että ammattiliiton ja työnantajaliiton on osallistuttava valtakunnansovittelijan ohjaamaan neuvotteluun, mutta sopimusta ei ole pakko tehdä.

Työtuomioistuin

Jos työehtosopimuksesta syntyy riitaa silloin, kun se on vielä voimassa, asia voidaan ratkaista työtuomioistuimessa. Työtuomioistuin ratkaisee vain työ- ja virkaehtosopimuksia koskevia kiistoja ja antaa muille tuomioistuimille lausuntoja näistä riidoista.

Työtuomioistuin voi määrätä ammattiosastolle, henkilöstöyhdistykselle, ammattiliitolle tai työnantajaliitolle hyvityssakkoa laittomasta lakosta, työsulusta tai muusta työ- ja virkaehtosopimuksen rikkomisesta.

Työtuomioistuimen päätöksestä ei voi valittaa mihinkään oikeusasteeseen.

Yhteistoiminta työpaikalla

Yhteistoiminta (yt) on neuvottelua työpaikan asioista työnantajan ja työntekijöiden kesken. Yhteistoimintalain tavoitteena on, että työnantaja ja työntekijät kehittävät yhdessä työtä ja työoloja.

Lain mukaan työnantajan täytyy keskustella työntekijöiden kanssa työhön liittyvistä asioista. Työnantajan täytyy antaa työntekijöille tarpeellista tietoa ajoissa.

Työntekijällä on oikeus ehdottaa asioita, jotka parantavat työoloja. Työnantajan pitää kuunnella ehdotukset ja antaa niihin vastaus.

Isoilla, vähintään 20 työntekijän työpaikoilla täytyy käydä yt-neuvottelut ennen työntekijöiden vähentämistä. Neuvotteluissa etsitään muita ratkaisuja irtisanomisten tilalle.

Lue lisää:
Tyosuojelu.fi

Onko sinulla ongelmia työnantajan kanssa?

Jos sinulla on työnantajasi kanssa ongelmia, jotka liittyvät esimerkiksi palkkaan tai muihin työsopimuksen tai työehtosopimuksen ehtoihin, yritä ensin keskustella asiasta työnantajan kanssa. Moni ongelma ratkeaa jo sillä.

Jos ongelma ei ratkea, pyydä neuvoa ja apua:

Kysy neuvoa työpaikkasi ja ammattiliittosi luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta. Jos ongelma ei ratkea luottamusmiehen avulla, kysy neuvoa ammattiliittosi aluetoimistosta tai liiton neuvontapuhelimesta.

Kysy neuvoa työkaveriltasi tai työpaikan työsuojeluvaltuutetulta. Jos ongelma ei ratkea, voit ottaa yhteyttä työsuojeluviranomaiseen tai SAK:n työsuhdeneuvontaan.

Onko sinulla ongelmia palkan saamisessa?

Pidä kirjaa tekemistäsi työtunneista ja tarkista sen avulla palkkalaskelmasi. Työnantajan on annettava palkkalaskelma työntekijälle palkan maksun yhteydessä. Säilytä palkkalaskelmat.

Mikäli huomaat virheitä tai puutteita palkanmaksussa, toimi näin: 

1. Pyydä työnantajaa maksamaan palkkasi. Tee pyyntö tekstiviestillä tai sähköpostilla.

2. Mikäli työnantaja ei maksa palkkaasi pyynnöstäsi huolimatta, ole yhteydessä omaan ammattiliittoosi. Jos et ole ammattiliiton jäsen, voit kääntyä esimerkiksi oikeusaputoimiston tai asianajotoimiston puoleen.

Jos työnantaja ei pysty maksamaan palkkaasi, koska hänellä ei ole rahaa, ota heti yhteyttä palkkaturvaan. Voit saada palkan palkkaturvasta, jos työnantaja on maksukyvytön.

Toimi nopeasti! Palkkaturvahakemus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun palkka olisi pitänyt maksaa.

Lue lisää:
Palkkaturvan hakuohjeet
Oikeusaputoimistojen yhteystiedot

Neuvontapalveluita

SAK:n maksuton työsuhdeneuvonta palvelee numerossa 0800 414 004 maanantaisin kello 14–17 sekä tiistaisin ja keskiviikkoisin kello 9–11 ja 12–15. Neuvoja vastaa tiedusteluihin myös sähköpostitse osoitteessa workinfinland@sak.fi.

Työsuojeluviranomaisen puhelinneuvonta vastaa numerossa 0295 016 620 maanantaista perjantaihin kello 9–15.

Tunnista hyväksikäyttö työssä

Työperäinen hyväksikäyttö tarkoittaa, että työnantaja esimerkiksi

Työperäistä hyväksikäyttöä on myös Suomessa. Usein sen uhri on ulkomaalaistaustainen työntekijä. Hän ei ehkä tunne suomalaisen työelämän sääntöjä tai pelkää, että menettää oleskeluoikeutensa.

Mikäli epäilet joutuneesi rikollisen työvoiman hyväksikäytön kohteeksi, voit ottaa yhteyttä poliisiin tai Rikosuhripäivystykseen. Rikosuhripäivystykseen voit ottaa yhteyttä luottamuksellisesti ja saada neuvoja siitä, miten asiassa voi edetä. Ota yhteyttä sähköpostilla (help@riku.fi) tai puhelimitse (myös tekstiviestit tai Whatsapp) numeroon 040 632 9293.

Jos hyväksikäyttöön liittyy myös vapauden rajoittamista, pakottamista, painostamista, uhkailua, velan ottoon pakottamista, erehdyttämistä tai väkivaltaa, se voi täyttää ihmiskaupan tunnusmerkistön. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään saat yhteyden soittamalla numeroon 0295 463 117.

Oleskelulupa tai todistus työnantajan hyväksikäytön takia

Jos olet joutunut työnantajan hyväksikäytön ja merkittävän laiminlyönnin uhriksi, voit hakea jatkolupaa tai todistusta laajennetusta työnteko-oikeudesta ja vaihtaa työnantajaa. Sinulla pitää olla Suomessa oleskelulupa, johon kuuluu työnteko-oikeus. Lue lisää Maahanmuuttoviraston verkkopalvelusta.

Lue lisää:
Poliisi: Rikosilmoituksen tekeminen 
Rikosuhripäivystys
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä

Työlainsäädäntö

Työlainsäädäntö koskee kaikkia työnantajia

Työn tekemistä ja työn teettämistä säätelevät Suomessa työehtosopimusten lisäksi lait. Ne koskevat kaikkia eri aloja. Työlainsäädäntö määrää, mistä työehtosopimuksissa ja työsopimuksissa voidaan sopia. Palkka ja muut edut eivät saa olla huonompia, kuin mitä laki ja työehtosopimukset sanovat. Jos työnantajasi ei ole velvollinen noudattamaan työehtosopimusta, hänen täytyy silti noudattaa Suomen lainsäädäntöä.

Mikä on kolmikanta?

Suomessa eduskunta päättää työlainsäädännöstä, mutta ensin työelämään liittyvistä laeista sovitaan kolmikantaisesti.

Kolmikanta tarkoittaa, että työntekijöiden ja työnantajien keskusjärjestöt ja valtiovalta neuvottelevat yhdessä lainsäädännöstä, joka koskee työelämää. Keskusjärjestöjä ovat palkansaajien eli työntekijöiden SAK, Akava ja STTK sekä työnantajien EK, KT, VTML ja KiT.

Kolmikanta ei ole suomalainen keksintö, vaan sillä on pitkä kansainvälinen historia. Suomi on kansainvälisissä sopimuksissa sitoutunut siihen, että työelämään liittyvistä asioista neuvotellaan kolmikantaisesti.

Kolmikannassa SAK:n ja sen jäsenliittojen asiantuntijat ovat jäsentensä edustajia. He kertovat neuvotteluissa näkökulmansa, jossa työntekijöiden etu on tärkein. He ovat työntekijöiden edunvalvonnan asiantuntijoita. He tuntevat myös työpaikkojen arjen.

Esimerkiksi eläkejärjestelmää, työturvallisuutta ja sosiaaliturvaa kehitetään kolmikantaisesti. Kolmikantaisten työryhmien neuvottelujen tulokset ovat usein kompromisseja. Ne liittyvät yleensä moneen muuhun asiaan ja kolmikantaisten työryhmien työn vaikutus ei aina näy. Niiden työ kuitenkin vaikuttaa paljon työntekijöiden arkeen, oikeuksiin ja työelämään.

Harmaa talous

Harmaa talous tarkoittaa sitä, että yritykset yrittävät saada itselleen taloudellista hyötyä sillä, että ne eivät hoida omia velvollisuuksiaan työnantajana.

Harmaata taloutta ovat esimerkiksi

Harmaata taloutta ei ole, jos kaikki noudattavat työelämän pelisääntöjä.

Harmaa talous vahingoittaa sekä sinua että koko yhteiskuntaa. Jos palkastasi ei peritä lain mukaisia veroja ja maksuja, sinulle ei kerry työstä eläkettä eikä työnantaja ole vakuuttanut sinua tapaturmien varalta. Sinulla ei myöskään ole oikeutta ansiosidonnaiseen sairauspäivärahaan eikä työttömyyspäivärahaan. Yhteiskunnalta puolestaan jää saamatta työstä normaalisti maksettavat verot.

Suomessa esimerkiksi viranomaiset, poliitikot ja ammattiliitot tekevät yhteistyötä, jotta harmaata taloutta ei olisi.

Harmaata taloutta pyrkii estämään muun muassa työsuojeluviranomainen. Se valvoo esimerkiksi seuraavia asioita:

Kansainvälinen ay-liike

Euroopan unioni vaikuttaa Suomen työelämän lakeihin

Moni työelämää muuttava laki tai muutos sopimuksiin alkaa siitä, että Euroopan unioni (EU) valmistelee työelämää koskevaa uutta sopimusta. Sen jälkeen työtä jatketaan EU:n jäsenmaissa. Suomessa SAK ja muut työntekijöiden ja työnantajien keskusjärjestöt osallistuvat tähän työhön. 

Työmarkkinajärjestöjen eurooppalaiset keskusjärjestöt voivat neuvotella ja sopia EU:n komission ehdottamista asioista. Jos ne pääsevät sopuun neuvotteluissa, sopimus voidaan hyväksyä EU:n direktiiviksi.

Tätä työmarkkinajärjestöjen yhteistyötä ja neuvotteluja kutsutaan sosiaaliseksi vuoropuheluksi tai sosiaalidialogiksi. Sosiaalidialogissa syntyneet sopimukset löytyvät SAK:n työelämäsivuilta.

Suomalaisilla työntekijöiden keskusjärjestöillä on edustajia Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa sekä työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavassa komiteassa. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea neuvoo Euroopan unionin päättäjiä muun muassa työelämään liittyvissä asioissa. Työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antava komitea vaikuttaa EU:n lainsäädäntötyöhön.

SAK:lla ja STTK:lla on Brysselissä yhteinen EU-edustus, FinUnions. FinUnionsin tehtävänä on valvoa suomalaisten työntekijöiden etua ja tiedottaa EU:n toiminnasta ja päätöksistä suomalaisille järjestöille. 

FinUnions seuraa työmarkkina-asioita Euroopan unionin toimielimissä yhteistyössä suomalaisten työntekijöiden keskusjärjestöjen ja ammattiliittojen kanssa. FinUnions tekee myös yhteistyötä eurooppalaisen ay-liikkeen kattojärjestön ETUC:n kanssa.

Kansainväliset työntekijäjärjestöt

Kansainvälisiä työntekijäjärjestöjä ovat muun muassa

Suomalaisista työntekijöiden keskusjärjestöistä muun muassa SAK on näiden kaikkien kansainvälisten järjestöjen jäsen.

Kansainvälinen työjärjestö ILO

Kansainvälinen työjärjestö ILO edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja työelämän ihmisoikeuksia sekä parantaa työntekijöiden asemaa ja työoloja kaikkialla maailmassa. Se myös kehittää kansainvälisiä työelämän normeja.

ILO on ainoa kolmikantaisesti toimiva Yhdistyneiden kansakuntien eli YK:n järjestö. Valtioiden hallitusten lisäksi ILOssa asioista päättävät työntekijöiden ja työnantajien edustajat eri maista. Suomi on yksi ILOn jäsenvaltioista. 

ILOn sopimukset ja suositukset ovat kansainvälinen työnormisto, siis pohja kaikille työelämän säännöille myös Suomessa. ILO on hyväksynyt yhteensä noin 400 sopimusta ja suositusta. Suomi on ottanut käyttöön eli ratifioinut sopimuksista noin 100. ILOn sopimukset ovat vaikuttaneet paljon Suomen työlainsäädäntöön.

ILO on määritellyt työelämän perusoikeudet, jotka toimivat pohjana kansainvälisille työelämän normeille. Nämä perusoikeudet ovat oikeus järjestäytyä, pakkotyön kielto, lapsityön kielto ja syrjinnän kielto.

Kiinnostaako sinua kansainvälinen vaikuttaminen?

Sinä voit vaikuttaa työ- ja ihmisoikeuksiin maailmalla. Me kaikki voimme toimia sosiaalisessa mediassa ja erilaisissa verkostoissa sekä osallistua projekteihin ja tapahtumiin yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa.

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK

Voit vaikuttaa myös Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASKin kautta. SASK on suomalaisten ammattiliittojen kehitysyhteistyöjärjestö. Se tekee työtä, joka parantaa työelämän ihmisoikeuksia maailmalla: vähentää köyhyyttä, lapsityötä, pakkotyötä ja muita työelämän ongelmia. SASKin työn tavoitteena on elämiseen riittävä palkka kaikille.

Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa SASK tekee yhteistyötä eri maiden ay-liikkeiden kanssa. SASK tukee ja vahvistaa eri maiden ammattiliittoja, jotta ne pystyvät itse parantamaan työntekijöidensä asemaa. 

Suomalaiset ammattiliitot –ehkä myös sinun ammattiliittosi – tukevat SASKin työtä. SASKin toimintaa voivat tukea ja siihen voivat osallistua kaikki muutkin, joita kiinnostavat ihmisoikeudet ja mahdollisuus vaikuttaa. Sinä voit esimerkiksi liittyä SASKin kannatusjäseneksi tai oppia lisää SASKin työstä SASKin lähettiläänä.