Työlainsäädäntö koskee kaikkia työnantajia

Työelämässä on monia sääntöjä, joita työntekijän ja työnantajan täytyy noudattaa. Säännöt perustuvat lakeihin ja työehtosopimuksiin ja ne suojelevat työntekijää ja työnantajaa.

Työn tekemistä ja työn teettämistä säätelevät Suomessa työehtosopimusten lisäksi lait. Ne koskevat kaikkia eri aloja. Työlainsäädäntö määrää, mistä työehtosopimuksissa ja työsopimuksissa voidaan sopia. Palkka ja muut edut eivät saa olla huonompia, kuin mitä laki ja työehtosopimukset sanovat. Jos työnantajasi ei ole velvollinen noudattamaan työehtosopimusta, hänen täytyy silti noudattaa Suomen lainsäädäntöä.

Mikä on kolmikanta?

Suomessa eduskunta päättää työlainsäädännöstä, mutta ensin työelämään liittyvistä laeista sovitaan kolmikantaisesti.

Kolmikanta tarkoittaa, että työntekijöiden ja työnantajien keskusjärjestöt ja valtiovalta neuvottelevat yhdessä lainsäädännöstä, joka koskee työelämää. Keskusjärjestöjä ovat palkansaajien eli työntekijöiden SAK, Akava ja STTK sekä työnantajien EK, KT, VTML ja KiT.

Kolmikanta ei ole suomalainen keksintö, vaan sillä on pitkä kansainvälinen historia. Suomi on kansainvälisissä sopimuksissa sitoutunut siihen, että työelämään liittyvistä asioista neuvotellaan kolmikantaisesti.

Kolmikannassa SAK:n ja sen jäsenliittojen asiantuntijat ovat jäsentensä edustajia. He kertovat neuvotteluissa näkökulmansa, jossa työntekijöiden etu on tärkein. He ovat työntekijöiden edunvalvonnan asiantuntijoita. He tuntevat myös työpaikkojen arjen.

Esimerkiksi eläkejärjestelmää, työturvallisuutta ja sosiaaliturvaa kehitetään kolmikantaisesti. Kolmikantaisten työryhmien neuvottelujen tulokset ovat usein kompromisseja. Ne liittyvät yleensä moneen muuhun asiaan ja kolmikantaisten työryhmien työn vaikutus ei aina näy. Niiden työ kuitenkin vaikuttaa paljon työntekijöiden arkeen, oikeuksiin ja työelämään.