Työsuhteen aikana
Työntekijän velvollisuudet
Tee työsi hyvin ja noudata työnantajan neuvoja ja määräyksiä. Sinulla ja työnantajalla on molemmilla sekä oikeuksia että velvollisuuksia.
  • Tee töitä reippaasti mutta huolellisesti: yritä olla nopea, mutta älä hosu.
  • Käyttäydy hyvin ja asiallisesti kaikkia työssä tapaamiasi ihmisiä kohtaan.
  • Noudata työaikoja: älä myöhästy töistä. Lähde töistä vasta, kun työaika loppuu. Et voi lähteä kotiin ilman lupaa, vaikka saisit työt tehdyksi aiemmin.
  • Kerro työnantajallesi, jos huomaat työpaikalla asioita, jotka lisäävät työn vaaroja, esimerkiksi rikkinäisiä työvälineitä tai puuttuvia suojavarusteita.
Älä kerro työnantajan salaisia asioita muille
Sinulla on liike- ja ammattisalaisuuksien ilmaisemiskielto. Se tarkoittaa, että et saa kertoa eteenpäin työnantajan yritykseen liittyviä salaisia tietoja, joiden paljastaminen voisi haitata työnantajaa taloudellisesti. Jos et tiedä, mitkä ovat salaisia tietoja, kysy työnantajaltasi.
Jos kuitenkin epäilet, että työnantaja toimii lain vastaisesti tai muuten väärin, voit puhua asiasta luottamusmiehelle.
Älä tee työsuhteesi aikana toiselle yritykselle työtä, joka haittaa työnantajaasi
Sinua koskee kilpailevan toiminnan kielto. Se tarkoittaa, että et saa työsuhteesi aikana työskennellä kilpailevalle yritykselle, jos se aiheuttaa vahinkoa työnantajallesi. 
Jos sinulla on nollatuntisopimus, eikä työnantajasi anna sinulle tarpeeksi työtunteja, sinulla on oikeus tehdä useampaa työtä.
Jos teet virheitä tai rikot sääntöjä, työnantaja voi pitää sinulle puhuttelun tai antaa varoituksen
Jos teet työssäsi virheen, jätät tekemättä jotain tai rikot muulla tavalla työpaikan sääntöjä, työnantaja voi pitää sinulle puhuttelun. Se tarkoittaa, että hän kertoo sinulle, mitä olet tehnyt väärin ja miten sinun täytyy tehdä asia oikein. Jos et ymmärrä, minkä virheen olet tehnyt, pyydä esimiestäsi selittämään asia tarkemmin.
Jos olet laiminlyönyt työtehtäviäsi, työnantajasi voi antaa sinulle varoituksen. Tällainen laiminlyönti voi olla esimerkiksi se, että olet jättänyt noudattamatta työaikoja. Varoitus annetaan usein kirjallisena ja työnantaja pyytää siihen allekirjoituksesi. On tärkeää, että ymmärrät varoituksen syyn ja tiedät, mitä olet tehnyt väärin. Jos koet varoituksen aiheettomaksi, voit kiistää sen. Tarvittaessa voit kysyä neuvoja työpaikkasi luottamusmieheltä tai ammattiliitostasi.
Jos toistuvasti jätät noudattamatta työnantajan ohjeita ja saat useamman varoituksen, työnantajalla voi olla oikeus irtisanoa sinut. Jos virhe on vakava, työnantaja voi irtisanoa työntekijän vain sen yhden virheen takia. Jos sinulle käy näin, ja työnantaja on mielestäsi toiminut väärin, kysy neuvoa luottamusmieheltä tai ammattiliitosta.
Noudata työssäsi huolellisuutta ja varovaisuutta
Työnantajalla on päävastuu työpaikan turvallisuudesta, mutta myös työntekijällä on turvallisuutta koskevia velvollisuuksia. Noudata työnantajan antamia turvallisuusohjeita. Käytä sellaista vaatetusta, että siitä ei aiheudu tapaturmavaaraa, ja käytä työhön määrättyjä suojavälineitä ja -laitteita. Huolehdi myös omalta osaltasi työpaikan järjestyksestä ja siisteydestä. Kohtele muita työntekijöitä asiallisesti äläkä kohdista heihin häirintää.
Jos huomaat puutteita työpaikan olosuhteissa, rakenteissa, koneissa, laitteissa tai työ- ja suojeluvälineissä, ilmoita niistä työantajallesi.
Jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa omalle hengellesi tai terveydellesi tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle, sinulla on oikeus pidättäytyä työn tekemisestä.
Työnantajalla on oikeus johtaa ja valvoa työtäsi
Työnantajalla on työnjohto-oikeus eli direktio-oikeus. Direktio-oikeus tarkoittaa työnantajan lakiin perustuvaa oikeutta johtaa ja valvoa työtä.
Työnantajalla on myös tulkintaetuoikeus. Se tarkoittaa, että työnantaja voi väliaikaisesti tulkita työpaikalla, mitä joku asia työlainsäädännössä, työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa tarkoittaa.
Nuoria työntekijöitä koskevat rajoitukset
Laki nuorista työntekijöistä suojelee alle 18-vuotiaita työntekijöitä. Työ ei saa vahingoittaa nuoren terveyttä tai kehitystä eikä haitata hänen koulunkäyntiään. Nuoren työn opastus ja työn valvonta on toteutettava erityisen hyvin.
Näin laki suojelee alle 18-vuotiasta työntekijää:
  • Saat solmia itse työsopimuksen, kun olet täyttänyt 15 vuotta.
    • Jos olet 15-vuotias ja suorittanut peruskoulun loppuun, työnantaja saa ottaa sinut vakituiseksi työntekijäksi.
    • Jos olet 15-vuotias, ja peruskoulusi on vielä kesken, saat tehdä töitä puolet loma-ajastasi.
    • Jo 14-vuotiaana saat tehdä kevyttä työtä, jos huoltajasi antaa luvan. Et voi itse allekirjoittaa työsopimustasi, mutta huoltaja voi tehdä sen puolestasi.
  • Alle 18-vuotiaana et saa tehdä työtä, joka voi haitata terveyttäsi, kehitystäsi tai koulunkäyntiäsi.
Palkka
Palkka on korvausta työstä.
Palkka ei saa olla pienempi, kuin vähimmäispalkka, joka on kerrottu työehtosopimuksessa. Vähimmäispalkka tarkoittaa sitä rahaa, joka työstäsi vähintään kuuluu maksaa. Jos alalla, jolla teet töitä, ei ole työehtosopimusta, palkan täytyy silti olla kohtuullinen. Kohtuullinen tarkoittaa palkkaa, joka maksetaan muissa samanlaisissa töissä.
Palkassa voi olla myös erilaisia lisiä. Lisät ovat peruspalkan lisäksi maksettavia korvauksia. Voit saada esimerkiksi iltalisää, yötyölisää, lauantailisää tai sunnuntailisää. Esimerkiksi sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka. Saat siis kaksinkertaisen palkan, ellei alan työehtosopimuksessa ole sovittu muuta.
Palkka maksetaan yleensä pankkitilille.
Kuukausipalkka
Jos sinulla on kuukausipalkka, saat palkkaa kerran kuukaudessa. Palkanmaksukausi on silloin yksi kuukausi. Palkanmaksukausi tarkoittaa aikaa, jolta sinulle kerrallaan maksetaan palkkaa.
Tuntipalkka
Jos sinulla on tuntipalkka, saat palkkaa kahden viikon välein. Tuntipalkka maksetaan sen mukaan, kuinka monta tuntia olet tehnyt töitä.
Palkkalaskelma eli palkkakuitti
Kun saat palkan, sinun pitää aina saada myös palkkalaskelma. Sitä sanotaan myös palkkakuitiksi, palkkatodistukseksi, palkkanauhaksi tai tilinauhaksi. Palkkalaskelma kertoo, kuinka paljon palkkaa sinulle on maksettu, mitä tästä bruttopalkastasi on vähennetty ja miten paljon rahaa, eli nettopalkkaa, saat sen jälkeen tilillesi.
Aina kun saat palkkaa, maksat siis palkastasi veroja ja muita lain määräämiä maksuja. Et siis saa työsopimuksessa sovittua palkkaa ihan kokonaan tilillesi.
Tarkista palkkalaskelmasi aina huolellisesti!
Palkkalaskelmassa pitää lukea ainakin nämä
  • Työnantajan nimi
  • Työntekijän nimi (sinun nimesi)
  • Palkkakausi: ajanjakso, jolta palkka maksetaan
  • Palkanmaksupäivä: päivä, jolloin palkan pitää olla sinun tililläsi
  • Bruttopalkka (jos saat tuntipalkkaa, myös tuntipalkan suuruus pitää näkyä). Bruttopalkka kertoo työsopimuksessa sovitun peruspalkkasi. Siitä ei vielä ole vähennetty esimerkiksi veroja.
  • Lisät: 
    – Ylityölisä: jos olet tehnyt töitä yli normaalin työajan ja työehtosopimuksessasi on sovittu ylityöstä maksettavasta lisästä tai korvauksesta, saat ylityölisää.
    – Iltalisä, yölisä, lauantailisä, sunnuntailisä ja arkipyhäkorvaus: jos olet tehnyt töitä iltaisin, öisin, lauantaisin, sunnuntaisin tai arkipyhinä, saat sen mukaan työehtosopimuksen määräämää iltalisää, yölisää, lauantailisää tai sunnuntailisää. Esimerkiksi sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan kaksinkertainen palkka (100 % enemmän kuin arkipäivänä), ellei työehtosopimuksessa ole sovittu toisin.
    – Myös lisistä maksetaan vero.
  • Luontoisedut: Luontoisetu on palkkaa, joka voidaan maksaa rahana tai jonain muuna kuin rahana. Esimerkiksi työnantajan antama puhelin voi olla luontoisetu, jos sinun ei tarvitse maksaa sen käytöstä. Luontoisetu voi myös olla esimerkiksi lounasetu, liikuntaetu tai auto. Luontoiseduistakin maksetaan ennakonpidätys eli vero.
  • Palkasta maksetut vähennykset:
    – Ennakonpidätys eli vero: työnantajasi saama oma henkilökohtainen verokorttisi kertoo, kuinka paljon veroja eli ennakonpidätystä palkastasi on maksettu.
    – Työeläkevakuutusmaksu: työeläkkeesi alkaa karttua jo 17-vuotiaana, jolloin palkasta peritään työeläkemaksu.
    – Työttömyysvakuutusmaksu
    – Sairausvakuutuksen päivärahamaksu (ei peritä, jos vuositulot jäävät pieniksi)
    – Muut mahdolliset vähennykset: esim. ammattiliiton jäsenmaksu, jos kuulut liittoon ja olet sopinut, että työnantajasi laskee ja maksaa liiton jäsenmaksun suoraan palkastasi.
Kun työsuhteesi päättyy, työnantajan täytyy maksaa sinulle viimeinen palkkasi eli lopputilisi heti, ellet ole sopinut työnantajan kanssa toisin työsopimuksessa tai muulla tavalla. Jos työsuhteesi aikana on kertynyt vuosilomapäiviä, joita et ole pitänyt vapaapäivinä, sinun pitää saada ne viimeisen palkan mukana rahana eli lomakorvauksena. Lopputiliin kuuluu myös vuosilomakorvaus.
Palkan riittävyys
Jos olet opiskelija tai osa-aikainen tai sinulla on nollatuntisopimus, palkkasi ei ehkä riitä elämiseen. Silloin voit hakea ja saada tukea Kelasta.
Asumistuki
Kela voi antaa asumistukea eli rahaa vuokran tai asunnon vastikkeen maksamiseen. Voit saada tukea erilaisiin asuntoihin, esimerkiksi vuokra-asuntoon ja omistusasuntoon. Asumistuen määrä riippuu siitä, kuinka paljon palkkaa, opintotukea tai työttömyysturvaa saat ja kuinka paljon maksat asumisestasi. Asumismenoja ovat vuokra ja vesimaksut sekä omistusasunnon vastike, hoitokulut ja asuntolainan korot.
Lue lisää:
www.kela.fi/asumistuki
Toimeentulotuki
Kela voi antaa sinulle toimeentulotukea, jos palkkasi tai muu tuki on pienenmpi kuin toimeentulotuki. Voit saada toimeentulotukea myös, jos sinulla ei ole työtä etkä ole oikeutettu muuhun tukeen.
Lue lisää:
www.kela.fi/toimeentulotuki
Onko sinulla ongelmia palkan saamisessa?
Pidä kirjaa tekemistäsi työtunneista ja tarkista sen avulla palkkalaskelmasi. Työnantajan on annettava palkkalaskelma työntekijälle palkan maksun yhteydessä. Säilytä palkkalaskelmat.
Mikäli huomaat virheitä tai puutteita palkanmaksussa, toimi näin: 
1. Pyydä työnantajaa maksamaan palkkasi. Tee pyyntö tekstiviestillä tai sähköpostilla.
2. Mikäli työnantaja ei maksa palkkaasi pyynnöstäsi huolimatta, ole yhteydessä omaan ammattiliittoosi. Jos et ole ammattiliiton jäsen, voit kääntyä esimerkiksi oikeusaputoimiston tai asianajotoimiston puoleen.
Jos työnantaja ei pysty maksamaan palkkaasi, koska hänellä ei ole rahaa, ota heti yhteyttä palkkaturvaan. Voit saada palkan palkkaturvasta, jos työnantaja on maksukyvytön.
Toimi nopeasti! Palkkaturvahakemus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun palkka olisi pitänyt maksaa.
Lue lisää:
Palkkaturvan hakuohjeet
Oikeusaputoimistojen yhteystiedot
Eläke
Kun teet töitä, saamastasi palkasta maksetaan työeläkevakuutusmaksuja. Se tarkoittaa, että tekemäsi työ kasvattaa tulevaa eläkettäsi. Työeläke elättää sinua sitten, kun olet niin vanha, ettet enää tee työtä vaan jäät eläkkeelle. Joskus työnteko ja palkan saaminen loppuu työkyvyttömyyden takia. Eläkettä voi saada myös puolison tai vanhemman kuoleman takia.
Työeläkkeesi alkaa karttua jo 17-vuotiaana ja sen jälkeen palkastasi pidätetään työeläkevakuutusmaksua.
Jos sinun työeläkkeesi on jäänyt pieneksi tai et ole saanut ollenkaan palkkaa, voit saada Kelan maksamaa kansaneläkettä ja mahdollisesti myös takuueläkettä.
Työnantaja hoitaa sinun työeläkevakuutuksesi
Työeläke on lain määräämä pakollinen vakuutus, jonka työnantaja hoitaa puolestasi. Eläke kertyy työstä eli kaikista palkoista, joita olet kaikissa työpaikoissasi saanut. Työnantaja vähentää jokaisesta palkastasi työeläkemaksun. Tämä maksu näkyy eriteltynä palkkalaskelmassasi. 
Kun työllistät itsesi yrittäjänä, vastaat itse myös lakisääteisen yrittäjän eläkevakuutuksen hoitamisesta.
Vaikka vaihdat työpaikkaa tai siirryt yrittäjäksi tai toisin päin, tiedot sinulle kertyneestä eläkkeestä pysyvät työeläkelaitosten ja Eläketurvakeskuksen rekistereissä. Nämä tiedot voit tarkistaa työeläkeotteelta.
Lue lisää:
Työelake.fi
Työaika
Työaika on se aika, jonka käytät työn tekemiseen tai olet työnantajan käytettävissä. Matkat kodin ja työpaikan välillä eivät yleensä ole työaikaa.
Eri aloilla on erilaisia työaikoja. Lain mukaan säännöllinen työaika voi olla korkeintaan 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työehtosopimuksissa on yleensä sovittu tätä lyhyemmästä työajasta.
Työnantajan aloitteesta ylityönä voi tehdä yli 8 tunnin työvuorojakin, mutta siihen pitää aina olla työntekijän suostumus.
Kokoaikainen työ
Kokoaikainen työ eli kokoaikatyö tarkoittaa, että teet työtä koko työpäivän, yleensä viitenä päivänä viikossa. Työtä on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Yleensä kokoaikatyötä tehdään esimerkiksi 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.
Osa-aikainen työ
Osa-aikainen työ eli osa-aikatyö tarkoittaa, että teet työtä vain osan työpäivästä tai osan työviikosta. Osa-aikatyössä työtä on vähemmän kuin kokoaikatyössä.
Jos olet osa-aikainen työntekijä, sinulla on oikeus lisätyöhön. Se tarkoittaa, että jos työnantajasi tarvitse lisää työntekijöitä, sinulle täytyy tarjota lisätyötunteja ennen kuin työnantajasi voi palkata uusia työntekijöitä. 
Jos haluat tehdä enemmän työtunteja kuin mitä työsopimuksessasi lukee, kerro se työnantajalle.
Lisätyö
Lisätyö on työtä, jota tehdään työsopimuksessa sovitun työajan lisäksi. Työaika ei saa kuitenkaan ylittää 40 tuntia viikossa. Lisätyöstä pitää maksaa vähintään sama palkka kuin muusta työstä. Voit myös sopia työnantajan kanssa, että lisätyö korvataan sinulle palkallisena vapaa-aikana.
Lisätyötä tehdään työnantajan aloitteesta ja siihen tarvitaan aina sinun suostumuksesi. Voit antaa suostumuksesi lisätyöhön joka kerta erikseen, määräajaksi tai toistaiseksi. Suostumus lisätyöhön voidaan kirjata myös työsopimukseen, mutta silloinkin sinulla on oikeus perustellusta henkilökohtaisesta syystä kieltäytyä lisätyöstä työvuoroluetteloon merkittyinä vapaapäivinä.
Jos olet sopinut vaihtelevasta työajasta, esimerkiksi nollatuntisopimuksella, työnantaja saa teettää sinulla lisätyötä työvuoroluetteloosi merkityn työajan lisäksi vain siinä tapauksessa, että annat siihen suostumuksen joka kerta erikseen tai lyhyeksi ajaksi kerrallaan.
Nollatuntityö
Nollatuntityö tarkoittaa, että työnantajan ei ole pakko antaa sinulle ollenkaan työtunteja. Jos työsopimuksessasi lukee, että työaikasi on 0–20 tuntia viikossa, se on nollatuntisopimus. Jos sinulla on 0 työtuntia, et saa palkkaa.
Jos työnantaja tarjoaa sinulle nollatuntisopimusta, yritä aina sopia vähimmäistuntimäärä. Silloin sinulle täytyy maksaa palkka ainakin niiltä tunneilta, vaikka sinulla ei olisi töitä.
Nollatuntisopimuksesta käytetään myös nimityksiä nollatyösopimus ja vaihtelevan työajan sopimus.
Vuorotyö ja jaksotyö
Vuorotyö tai jaksotyö tarkoittaa, että työaikasi vaihtelevat. Sinulla voi olla eri päivinä töitä eri aikoihin. Työvuorosi voivat olla aamuvuoroja, päivävuoroja, iltavuoroja tai yövuoroja. Ilta- tai yövuoroista maksetaan ilta- ja yölisää. Löydät tiedot kaikista lisistä työehtosopimuksestasi.
Yötyö
Yötyötä tehdään kello 23:n ja kello 06:n välisenä aikana. Vuorotyö tarkoittaa usein, että sinulla voi olla myös yövuoroja. Yötyöstä sinulle pitää yleensä maksaa yölisää.
Yötyö on raskaampaa kuin päivätyö, minkä vuoksi työaikalaki rajoittaa työskentelyä yöllä. Yötyö on sallittua vain tietyissä töissä ja tilanteissa.
Alle 18-vuotiailta yötyö on pääsääntöisesti kielletty. 
Löydät tarkempia ohjeita yötyöstä oman alasi työehtosopimuksesta.
Ylityö
Ylityö on työtä, jota tehdään säännöllisen työajan (8 tuntia päivässä) lisäksi. Ylityöhön tarvitaan aina työntekijän suostumus eli sinun ei ole pakko suostua ylityöhön. Et voi myöskään oma aloitteisesti pidentää päivää, vaan aloite ylityöhön on tultava työnantajaltasi. Ylityöstä on pääasiasiallisesti sovittava työnantajan kanssa joka kerta erikseen ja etukäteen.
Ylityöstä täytyy maksaa enemmän palkkaa kuin muusta työstä. Jos teet yli 8 tuntia töitä vuorokaudessa, saat työaikalain mukaan
1) kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 %:lla korotettua tuntipalkkaa
2) seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettua palkkaa eli kaksinkertaista tuntipalkkaa.
Jos teet yli 40 tuntia töitä viikossa, sen yli meneviltä työtunneilta pitää sinulle maksaa 50 %:lla korotettua palkkaa. Voit myös sopia työnantajan kanssa, että ylityö korvataan sinulle palkallisena vapaa-aikana.
Jaksotyössä tehtävästä ylityöstä on omat sääntönsä. Myös työehtosopimuksessa ylityöstä on voitu sopia toisin.
Pekkas-vapaat
Pekkas-vapaateli työajanlyhennysvapaat tarkoittavat työajan lyhentämistä lain mukaisesta 40 tunnista viikossa nykyään ihan normaaliin 37,5 tuntiin viikossa tai vuorotyössä 36,25 tuntiin viikossa. Pekkas-vapaista on sovittu joissakin työehtosopimuksissa.
Työvuorolista
Työnantajan pitää tehdä työvuorolista eli työvuoroluettelo. Siihen on kirjoitettu
  • milloin työvuoro alkaa (päivä ja kellonaika)
  • milloin työvuoro loppuu (päivä ja kellonaika)
  • työpäivään kuuluvat tauot eli lepoajat 
  • vapaapäivä.
Sinulla on oikeus saada työvuorolista viimeistään 1 viikkoa ennen, kuin työviikko alkaa.
Tarkista myös, mitä työehtosopimuksesi määrää työvuoroluettelosta.
Kirjoita aina muistiin, milloin ja kuinka monta tuntia olet ollut töissä. Ota myös talteen työnantajan tekemä työvuorolista: voit vaikka ottaa siitä kuvan kännykälläsi.
Oma työaikakirjanpito on tärkeä. Sen avulla voit tarkistaa, onko palkkasi maksettu oikein. Jos sinulle tulee työantajan kanssa riitaa palkasta tai muusta työsuhteen asiasta, oma työaikakirjanpitosi todistaa tekemäsi työajan.
Vuosiloma
Kun teet työtä, sinulle kertyy vapaata eli vuosilomaa. Lomaa kertyy, jos olet tehnyt töitä vähintään 35 tuntia kuukaudessa tai 14 päivää kuukaudessa. Jos työsuhteesi on kestänyt alle vuoden, sinulle kertyy lomaa 2 päivää kuukaudessa. Jos työsuhde on kestänyt yli vuoden, sinulle kertyy lomaa 2,5 päivää kuukaudessa. Yhteensä sinulle kertyy siis 24 päivää kesälomaa ja 6 päivää talvilomaa.
Esimerkki: työsuhteesi on kestänyt 6 kuukautta ja olet tehnyt töitä 15–30 tuntia joka kuukausi -> Sinulle on kertynyt 12 päivää lomaa.
Saat vuosiloman ajalta palkkaa, vaikka et silloin tee töitä. Loma-ajan palkkaa sanotaan lomapalkaksi. Monilla työpaikoilla työntekijälle maksetaan lisäksi lomarahaa, joka on noin puolet lomapalkan määrästä.
Jos olet osa-aikatyössä, jossa työtä on alle 14 päivää tai alle 35 tuntia kalenterikuukaudessa, sinulle ei kerry vuosilomaa. Tällöin sinulla on kuitenkin oikeus vapaaseen ja siitä maksettavaan lomakorvaukseen.
Jos sairastut ennen sovitun loman aloittamista tai vuosiloman aikana, ilmoita siitä viipymättä työnantajalle, sillä voit pyytää työnantajaa siirtämään lomajakson myöhemmälle ajankohdalle.
Jos et ehdi pitää kaikkia lomapäiviäsi työsuhteesi aikana, saat loman sijasta rahaa eli lomakorvausta.
Tauot ja lepoajat
Sinulla on oikeus pitää lepotaukoja työaikana. Työaikalaki ja työehtosopimukset määräävät, minkä pituisia lepotaukojen pitää vähintään olla. Työnantajan pitää noudattaa työaikalain ja työehtosopimuksen määräyksiä tauoista ja lepoajoista.
Ruokatauko
Ruokatauko on työpäivän aikana oleva tauko, jolloin voit syödä ja levätä. Jos työvuorosi kestää vähintään 6 tuntia, sinulla on oikeus vähintään puolen tunnin (30 minuuttia) ruokataukoon.
Alle 6 tunnin työpäivään ei yleensä kuulu ruokataukoa. Yleensä ruokatauko ei ole työaikaa, eli sen ajalta ei makseta palkkaa.
Kahvitauko
Kahvitaukokestää yleensä 10–15 minuuttia. Sinulla on yleensä oikeus kahvitaukoon myös alle 6 tunnin työpäivän aikana. Kahvitauko kuuluu työaikaan eli saat sen ajalta palkan.
Vuorokausilepo
Vuorokausilepo tarkoittaa, että sinulla on oikeus levätä työvuorojen välissä pääsääntöisesti vähintään 11 tuntia.  Jaksotyössä lepoaika on vähintään 9 tuntia.
Viikkolepo
Viikkolepo tarkoittaa, että sinulla on kerran viikossa oikeus pidempään lepoon työvuorojen välillä. Tavallisesti viikkolepo on vähintään 35 tuntia. Joskus se voi olla lyhyempi, mutta sen pitää aina olla vähintään 24 tuntia.
Työnantaja ei saa keskeyttää viikkolepoasi, eli sinua ei saa pyytää sen aikana töihin. Jos mahdollista, vapaapäivän pitää olla sunnuntai.
Poissaolot
Sairastuminen
Jos sairastut, sinulla on oikeus olla pois töistä. Ilmoita asiasta heti työnantajalle ja kerro myös, miksi olet poissa. Jos työnantajasi vaatii lääkärintodistuksen, sinun pitää mennä lääkäriin ja lähettää lääkärin kirjoittama todistus työnantajallesi.
Työnantajan pitää maksaa sinulle palkkaa siltä päivältä, jolloin sairastuit etkä voinut mennä töihin. Jos olet sairas kauemmin, sinun kuuluu saada palkkaa yhdeksältä (9) päivältä sairastumispäiväsi jälkeen. Jos olet ollut töissä vähintään 1 kuukauden, saat koko palkan. Jos olet ollut töissä alle kuukauden, saat puolet normaalista palkastasi. Yleensä työehtosopimuksessa on sovittu paremmin. Silloin saat täyden palkan useammalta päivältä.
Jos olet sairaana yli 10 päivää, Kela maksaa sinulle sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahan määrä riippuu tuloistasi eli palkkasi määrästä. Kela voi maksaa sairauspäivärahaa noin vuoden ajan. Jos työnantajasi maksaa sinulle koko palkkaa siltä ajalta, kun olet sairas, Kela maksaa sairauspäivärahan työnantajallesi. Jos palkkasi on pieni, sairauspäiväraha on vähän yli puolet palkastasi. Sairauspäivärahasta vähennetään vero oman verokorttisi veroprosentin mukaan.
Jos olet sairaana yli vuoden, pitää selvittää, onko sinulla oikeus jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle.
Lapsen sairastuminen
Kun alle 10-vuotias lapsesi sairastuu, voit jäädä hoitamaan häntä kotiin. Silloin olet tilapäisellä hoitovapaalla. Se voi kestää enintään 4 työpäivää.
Lain mukaan työnantajan ei tarvitse maksaa sinulle palkkaa tilapäisen hoitovapaan ajalta. Tarkista kuitenkin oma työehtosopimuksesi: asia on voitu sopia työehtosopimuksessa paremmin. Voit siis saada palkkaa tilapäisen hoitovapaan ajalta.
Vapaat
Perhevapaat
Jos jäät pois töistä hoitamaan alle 3-vuotiasta lasta kotiin pidemmäksi aikaa, olet perhevapaalla. Sinä ja perheesi saatte perhevapaiden aikana tukea eli rahaa Kelasta. Monissa eri alojen työehtosopimuksissa on sovittu, että työnantaja maksaa äitiysvapaan ja isyysvapaan ajalta palkkaa tietyn ajan, esimerkiksi 3 kuukauden ajan. Jos saat perhevapaan ajalta palkkaa, Kela maksaa tuen sinun työnantajallesi.
Ilmoita äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta sekä hoitovapaasta viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa.
Kelan tukea pitää pyytää hakemuksella. Voit täyttää hakemuksen Kelan verkkopalvelussa tai Kelan toimistossa.
Lisää tietoa perhevapaista ja tuista lapsiperheille saat SAK:n perhevapaaoppaasta ja Kelan verkkosivuilta.
Äitiysvapaa
Äidillä on oikeus äitiysvapaaseen, joka kestää 105 arkipäivää (noin 4 kuukautta). Vapaa alkaa 30–50 arkipäivää (noin 5–8 viikkoa) ennen laskettua synnytysaikaa. Äitiysvapaan ajalta saat äitiysrahaa.
Jos olet raskaana ja työhösi liittyy kemiallinen aine, säteilyä tai tarttuva tauti, joka voi aiheuttaa vaaraa sikiön kehitykselle tai raskaudelle, nämä vaaratekijät on poistettava tai sinut on siirrettävä muihin sopiviin tehtäviin. Jos sinulle ei pystytä järjestämään sopivia tehtäviä, sinulla voi olla oikeus jäädä pois töistä ja saada erityispäivärahaa.
Isyysvapaa
Isyysvapaa: Isä voi pitää isyysvapaata enintään 54 arkipäivää (noin 9 viikkoa). Hän voi olla kotona äidin kanssa yhtä aikaa noin 3 viikkoa. Isä voi pitää loput isyysvapaasta, kun vanhempainvapaa loppuu. Isyysvapaan ajalta isä saa isyysrahaa.
Vanhempainvapaa
Äitiysvapaan jälkeen äiti tai isä voi jäädä vanhempainvapaalle. Vanhempainvapaa kestää 158 arkipäivää (noin puoli vuotta). Vapaa loppuu, kun lapsi on noin 9 kuukauden ikäinen.
Kela maksaa vanhempainvapaan ajalta vanhempainrahaa. Vanhemmat voivat myös tehdä osa-aikatyötä ja hoitaa lasta vuorotellen. Tältä ajalta Kela maksaa isälle ja äidille osittaista vanhempainrahaa.
Hoitovapaa
Vanhempainvapaan jälkeen voit hoitaa lasta kotona hoitovapaalla. Voit olla hoitovapaalla, kunnes lapsesi täyttää kolme vuotta.
Kela maksaa kotihoidon tukea alle 3-vuotiaasta lapsesta. Hoitaja voi olla lapsen vanhempi tai joku muu, esimerkiksi isovanhempi tai palkattu hoitaja. Kotihoidon tukea ei voi saada, jos lapsi on kunnan päivähoidossa.
Osittainen hoitovapaa
Voit myös käydä töissä osa-aikaisesti ja hoitaa lopun aikaa lastasi kotona osittaisella hoitovapaalla. Tällöin saat vähemmän palkkaa, mutta Kela maksaa sinulle joustavaa hoitorahaa. Kela maksaa joustavaa hoitorahaa alle 3-vuotiaasta lapsesta.
Voit saada osittaista hoitorahaa, jos teet lyhyempää työaikaa eli vähemmän töitä, kun lapsesi aloittaa koulun. Osittaista hoitorahaa maksetaan 1. ja 2. luokalla olevasta lapsesta.
Jos olet raskaana tai perhevapaalla, sinua ei saa syrjiä.
Työnantaja ei esimerkiksi saa irtisanoa sinua siksi, että
  • olet raskaana
  • olet perhevapaalla
  • olet kertonut, että aiot pitää perhevapaan.
Perhevapaan jälkeen sinulla on oikeus palata tekemään samaa työtä kuin ennen. Jos se ei ole mahdollista, työnantajan pitää tarjota sinulle sellaista työtä, joka vastaa mahdollisimman pitkälle aikaisempaa työtäsi. Jos tämäkään ei ole mahdollista, sinulle pitää tarjota muuta työsopimuksesi mukaista työtä.
Palkaton vapaa
Jos haluat palkatonta vapaata muusta syystä kuin lapsen hoidon tai opintojen vuoksi, sinun pitää sopia asiasta työnantajasi kanssa. Tee sopimus kirjallisena.
Sopiminen on aina vapaaehtoista. Työnantajalla on oikeus kieltäytyä antamasta palkatonta vapaata. Ja toisinpäin – työnantaja ei voi pakottaa sinua pitämään palkatonta vapaata.
Osa palkattomista vapaista on pakko myöntää, kuten hoitovapaa tai opintovapaa.
Palkaton vapaa ei yleensä kerrytä vuosilomaa. Sen aikana sinun lomapäiväsi siis eivät yleensä lisäänny. Vuosilomalaissa on kuitenkin lista tilanteista, joissa lomaa kertyy poissaolon ajalta. Tällaisia ovat esimerkiksi perhevapaat ja osa opintovapaan ja sairausloman ajasta. Myös työehtosopimuksessa on voitu sopia vuosiloman kertymisestä eri tavalla. Tarkista asia omasta työehtosopimuksestasi.
Tarkista työehtosopimuksesta myös, kertyykö sinulle palkkaan vaikuttavaa kokemuslisää palkattoman vapaan ajalta. 
Työsuhteen etuja, kuten työterveyshuoltoa, puhelinetua tai lounasetua, ei yleensä saa palkattoman vapaan aikana. Työehtosopimuksessa tai työpaikallasi on kuitenkin voitu sopia eri tavalla, joten tarkista asia etukäteen.
Asepalvelus ja siviilipalvelus
Sinulla on oikeus saada vapaata työstä armeijaan menemisen (asepalvelus eli varusmiespalvelus) ja siviilipalveluksen takia.
Sinun pitää antaa työnantajalle selvitys armeijaan tai siviilipalvelukseen määräämisestä viimeistään kaksi kuukautta ennen sen alkamista tai heti kun olet itse saanut tiedon palveluksen alkamisesta. Selvityksessä pitää olla tieto palvelukseen määräämisestä ja siitä, milloin palvelus alkaa. Voit esimerkiksi ottaa kopion palveluksen aloittamista koskevasta määräyksestä ja antaa sen työnantajallesi. Selvitys annetaan, jotta työnantajallasi on riittävästi aikaa järjestää töiden tekeminen poissaolosi aikana.
Työnantajasi ei saa irtisanoa sinua armeijan tai siviilipalveluksen vuoksi. Armeijaan tai siviilipalvelukseen määrätty työntekijä voidaan irtisanoa vain, jos työnantajan yrityksen toiminta loppuu kokonaan.
Kun asepalveluksesi tai siviilipalveluksesi on päättynyt tai olet jättänyt sen kesken, sinun on ilmoitettava työnantajallesi viimeistään 14 päivää aikaisemmin, että palaat töihin. Sinulla on oikeus palata tekemään samaa työtä kuin ennen. Jos se ei ole mahdollista, työnantajan pitää tarjota sinulle sellaista työtä, joka vastaa mahdollisimman pitkälle aikaisempaa työtäsi. Jos tämäkään ei ole mahdollista, sinulle pitää tarjota muuta työsopimuksesi mukaista työtä.
Työnantajan ei ole pakko ottaa sinua töihin, ennen kuin työntekijän ilmoituksesta on kulunut 14 päivää. Työnantaja ja työntekijä voivat yhdessä sopia asian eri tavalla. Sinun kannattaa tehdä ilmoitus työhön palaamisesta jo armeijan tai siviilipalveluksen aikana, jos haluat aloittaa työt heti palveluksen loppumisen jälkeen.
Opiskelu työsuhteen aikana
Opintovapaa antaa työssä oleville mahdollisuuden opiskella. Opintovapaalla saat vapaata työstä, jotta voit opiskella tai kouluttautua. 
Sinulla on oikeus saada opintovapaata enintään kaksi vuotta viiden vuoden aikana, mikäli olet ollut töissä samalla työnantajalla yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään 1 vuoden. Voit saada opintovapaata enintään 5 päivää, mikäli palvelussuhde on yhdessä tai useammassa jaksossa kestänyt vähintään 3 kuukautta.
Saat itse valita, mitä opiskelet opintovapaalla, kunhan se on julkisen valvonnan alaista. Opiskelun ei tarvitse liittyä työhösi.
Sinun pitää tehdä opintovapaahakemus työnantajalle kirjallisesti hyvissä ajoin ennen opintojen alkamista.
Lue lisää:
Työsuojelu.fi: Opintovapaa
Lomautus
Lomautus eli pakkoloma tarkoittaa, että työnantaja keskeyttää työn ja palkanmaksun. Sinun työsi tekeminen siis loppuu lomautuksen ajaksi etkä saa siltä ajalta palkkaa. Työnantajan pitää kertoa sinulle lomautuksesta vähintään 14 päivää etukäteen.
Sinut voidaan lomauttaa, jos työnantajalla ei ole tarpeeksi töitä. Lomauttaminen voi kestää jonkin aikaa, mutta sinun työsuhteesi ei pääty.
Sinulla on lomautusaikana oikeus ottaa vastaan muuta työtä ja irtisanoa työsopimuksesi ilman irtisanomisaikaa.
Kun ilmoittaudut TE-toimistoon eli työ- ja elonkeinotoimistoon, saat lomautuksen aikana työttömyyspäivärahaa. Muista ilmoittautua TE-toimistoon viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä.
Työterveyshuolto
Työntekijänä sinulla on aina oikeus työterveyshuoltoon. Siihen ei vaikuta työsuhteesi muoto (esimerkiksi kokoaikaisuus, osa-aikaisuus tai nollasopimus) tai työsuhteesi kesto.
Työnantajan velvollisuus on järjestää työterveyshuolto, joka auttaa sinua huolehtimaan terveydestäsi ja työkyvystäsi. Työterveyshuoltoon kuuluu myös henkinen eli psyykkinen hyvinvointi.
Lain mukaan työnantajan, työntekijöiden ja terveyshuollon pitää yhdessä tehdä työpaikasta terveellinen kaikille. Se estää työstä johtuvia sairauksia ja tapaturmia.
Kaikilla työntekijöillä on oikeus saada neuvoja työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Sinulle pitää siis myös kertoa, että sinulla on oikeus saada työterveyshuollosta neuvontaa, miten pysyä terveenä työssä.
Työntekijöitä pitää kohdella tasapuolisesti työturvallisuuteen ja terveyshuoltoon liittyvissä asioissa. Työnantajan pitää huolehtia, että pätkätyöntekijät eli esimerkiksi määräaikaiset työntekijät eivät unohdu: myös pätkätyöntekijällä on oikeus työterveyshuoltoon.
Laki velvoittaa kaikkia työpaikkoja tarjoamaan työntekijöille ennaltaehkäisevän työterveyshuollon. Tämän lisäksi monet työnantajat tarjoavat vapaaehtoisesti ainakin joitakin sairaanhoidon palveluja. Työnantajasi tulee kertoa sinulle, mitkä palvelut työpaikan terveydenhuoltosopimukseen sisältyvät.
Mitä työterveyshuolto tekee?
  • Kertoo työntekijälle terveyteen liittyvistä riskeistä ja niiltä suojautumisesta.
  • Selvittää, mitkä asiat työpaikalla ovat työntekijöille raskaita, miten työt on järjestetty ja mitkä asiat aiheuttavat sairastumisen, työtapaturmien tai väkivallan vaaraa. Tämä työpaikkaselvitys on pidettävä työntekijöiden nähtävillä. Työnantajan velvollisuus on järjestää työt niin, että työn terveysriskit ovat mahdollisimman pienet.
  • Laatii suunnitelman, jossa on ehdotuksia työhyvinvoinnin parantamiseksi ja arvio terveystarkastusten tarpeellisuudesta.
  • Toteuttaa terveystarkastuksia työn terveysriskien perusteella tai työkyvyn tukemiseksi.
  • Osallistuu suunnitteluun, jossa mietitään hyviä työtapoja, hyviä työtiloja ja muita työntekijöiden työkykyä parantavia asioita.
  • Tutkii tarvittaessa, onko työ saattanut aiheuttaa ammattitaudin, esimerkiksi astman, allergian tai kuulon heikentymisen.
  • Tukee työkyvyn ylläpitämistä.
  • Tukee pitkältä sairaslomalta työhön palaavaa työntekijää.
Mitä voit pyytää työterveyshuollosta?
  • Opastusta työn aiheuttamien haittojen ennalta ehkäisemiseen ja työssä selviytymiseen.
  • Terveystarkastuksia työkyvyn ylläpitämiseksi.
  • Terveystarkastuksia niin sanotuissa erityisen sairastumisen vaaran työtehtävissä.
  • Apua kriisitilanteissa, esimerkiksi jälkikäteen annettavaa apua, jos olet joutunut väkivaltatilanteeseen tai työtapaturmaan.
  • Selvityksen siitä, kuormittaako jokin asia työtäsi eli tekeekö joku asia sen tavallista raskaammaksi.
Työntekijän terveystietoja pitää käsitellä huolella
Työterveyshuollon pitää aina kunnioittaa sinun yksityisyyttäsi eikä se saa antaa mitään terveystietojasi esimerkiksi työnantajalle.
Työterveyshuolto voi kirjata työnantajalle toimitettavaan terveystarkastuksen todistukseen sen, oletko sinä työtehtävääsi soveltuva tai onko soveltuvuudelle rajoituksia. Terveystarkastuksen todistuksen saa toimittaa suoraan työnantajalle vain, jos työ aiheuttaa erityistä sairastumisen vaaraa.
Työnantaja voi saada tietoja terveydentilastasi esimerkiksi sairauslomatodistuksen kautta. Terveystiedot ovat jokaisen yksityisasioita, eikä työnantaja saa antaa niitä eteenpäin minnekään.
Työnantajan on säilytettävä kaikki sinun terveyteesi liittyvät tiedot erillään muista työnantajalla olevista tiedoista. Terveydentilatietojasi saavat käsitellä työpaikalla vain ne etukäteen nimetyt henkilöt, jotka vastaavat esimerkiksi sairausaikasi palkanmaksusta.
Työturvallisuus
Työpaikan täytyy olla turvallinen ja terveellinen, ja se on työnantajan ja esihenkilöiden vastuulla. Näin määrää työturvallisuuslaki.
Sinun täytyy aina noudattaa työnantajan antamia ohjeita. Sinun täytyy esimerkiksi käyttää työnantajan määräämiä suojavälineitä, kuten kypärää.
Esimerkiksi seuraavat asiat voivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydellesi:
  • melu, pöly, kylmyys, kuumuus, myrkyt, tärinä, säteily tai sähkö
  • vaaralliset koneet ja laitteet
  • liian kova kiire tai liian pitkät työajat
  • bakteerit, virukset tai home
  • huono työasento, liian raskaat taakat tai huonot työvälineet
  • väkivallan uhka, epäasiallinen kohtelu tai seksuaalinen häirintä.
Jos huomaat työpaikallasi vaaran, ilmoita siitä heti esihenkilöllesi tai työsuojeluvaltuutetulle. Jos jokin työtehtävä on erittäin vaarallinen ja se uhkaa henkeäsi tai terveyttäsi välittömästi, sinulla on oikeus kieltäytyä siitä, kunnes vaaraa ei enää ole.
Työnantajan täytyy huolehtia siitä, että mikään työpaikalla ei aiheuta onnettomuutta tai sairastumista.
Työnantajan täytyy myös ottaa sinulle vakuutus tapaturmien ja ammattitautien varalta. Jos esimerkiksi loukkaannut työmatkalla tai työpaikalla, vakuutus korvaa tapaturman.
Työhön perehdyttäminen
Kun aloitat uuden työn, työnantajan täytyy opastaa eli perehdyttää sinut uusiin työtehtäviisi. Näin määrää laki. Perehdytyksen avulla opit tuntemaan työpaikkasi, työtehtävät ja työkaverit.
Sinun täytyy saada tietoa esimerkiksi
  • työstäsi ja työpaikastasi
  • työpaikan pelisäännöistä eli kaikille yhteisistä ohjeista
  • koneiden ja laitteiden käytöstä
  • suojavälineiden (esim. kypärä) käytöstä
  • turvallisesta työn tekemisestä
  • työhön liittyvistä vaaroista ja riskeistä.
Tietosuoja työssä
Laki suojelee omia henkilökohtaisia tietojasi työssä. Työnantaja saa käsitellä vain sellaisia henkilötietojasi, jotka ovat työsuhteesi kannalta tarpeellisia. Edes työntekijän antama lupa ei vaikuta tähän.
Työnantaja saa pyytää tietoja vain sinulta itseltäsi. Muualta hän saa pyytää tietoja vain sinun luvallasi.
Työnantajalla on oikeus käsitellä terveyteesi liittyviä tietoja vain, jos se on tarpeen
  1. palkkasi maksamiseksi siltä ajalta, kun olet sairaana
  2. töistä poissaolosi syyn selvittämiseksi tai
  3. jos itse pyydät työkykysi selvittämiseksi: jos epäilet tai työnantajasi epäilee, ettet ole terve tai työkunnossa.
Työnantajan on säilytettävä kaikki sinun terveyteesi liittyvät tiedot erillään muista työnantajalla olevista tiedoista. Terveydentilatietojasi saavat käsitellä työpaikalla vain ne etukäteen nimetyt henkilöt, jotka vastaavat esimerkiksi sairausaikasi palkanmaksusta.
Alkoholi- ja huumetestit
Työnantaja voi pyytää sinulta todistusta huumetestistä ennen työsuhteen alkamista vain, jos työ on sellaista, että testi on perusteltu. Jos et esitä todistusta tai testin tulos on positiivinen, työnantaja voi jättää sinut valitsematta työhön.
Työsuhteen aikana työnantaja voi pyytää sinulta todistuksen huumetestistä vain, jos hänellä on todellinen syy epäillä sinun olevan töissä huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeriippuvainen. Vain terveydenhuollon ammattilainen voi tehdä huumetestin.
Työpaikalla, jossa edellytetään huumetestejä, pitää olla päihdeohjelma. Se tarkoittaa suunnitelmaa, jonka mukaan työntekijä ohjataan saamaan apua esimerkiksi huumeongelmissa.
Kameravalvonta
Työnantaja saa käyttää kameravalvontaa, jos se on erittäin tarpeellista työntekijöiden, asiakkaiden tai omaisuuden turvallisuuden takia.
Työnantaja ei saa käyttää kameravalvontaa yhden työntekijän tarkkailemiseen. Työntekijöiden sosiaalitiloja ja työhuoneita ei saa valvoa kameroilla.
Työnantajan on kerrottava työntekijöille kameravalvonnasta.
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työssä
Kaikki syrjintä, epätasa-arvoinen tai epäasiallinen kohtelu, kiusaaminen ja häirintä ovat kiellettyjä työelämässä. Syrjinnän ja epäreilun kohtelun kielto tarkoittaa, että kaikkien pitää kohdella toisiaan reilusti ja tasa-arvoisesti työpaikalla. 
Lait (yhdenvertaisuuslaki, tasa-arvolaki ja työsopimuslaki) määräävät, että työnantaja ei saa asettaa työntekijöitä epätasa-arvoiseen asemaan. Työntekijöiden kohteluun eivät saa vaikuttaa
  • ikä
  • alkuperä tai kansalaisuus: etnisyys tai maa, jossa olet syntynyt
  • kieli, jota puhut
  • uskonto, vakaumus tai mielipiteet
  • poliittinen toiminta, ammattiliittoon kuuluminen tai siinä toimiminen
  • perhesuhteet ja -tilanteet, kuten raskaus tai perhevapaalla oleminen
  • terveydentila tai vammaisuus
  • seksuaalinen suuntautuminen
  • sukupuoli, sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu
  • muu henkilöön liittyvä syy.
Jos sinua tai työkaveriasi syrjitään työpaikalla, pyydä työnantajaa selvittämään asia. Jos syrjintä ei lopu, puhu luottamusmiehelle tai soita ammattiliittoosi. Voit myös pyytää apua työterveyshuollosta tai työsuojeluviranomaiselta.
Työsuojeluviranomainen
Työsuojeluviranomainen tarkoittaa aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueita. Ole yhteydessä sen alueen aluehallintovirastoon, jolla työpaikkasi on. Työsuojeluviranomainen valvoo, että työnantaja noudattavat työlainsäädäntöä ja neuvoo ihmisiä työlakeihin liittyvissä asioissa.
Jos työsuojeluviranomainen epäilee, että syrjintä on rikoslain vastaista työsyrjintää, työsuojeluviranomaisen on tehtävä ilmoitus poliisille.
Työsuojeluviranomaisen puhelinnumero on 0295 016 620 (maanantaista perjantaihin kello 9–15).
Lue lisää:
Työsuojelu.fi
Kiusaaminen ja häirintä työpaikalla
Kiusaaminen ja häirintä on kiellettyä työelämässä. Se tarkoittaa, että jokaista täytyy kunnioittaa ja kohdella hyvin. Hyvässä työpaikassa kannustetaan kaikkia eikä ketään syrjitä, kiusata tai häiritä. Työturvallisuuslaki kieltää kiusaamisen työpaikalla.
Muista, että myös sinun pitää olla reilu työkaveri. Ole kaikille ystävällinen ja arvosta jokaisen työtä.
Mikä on kiusaamista?
Kiusaamista ovat esimerkiksi
  • ilkeä ja pilkkaava puhe
  • huutaminen, uhkailu, painostus
  • juoruilu, toisista pahaa puhuminen, väärän tiedon levittäminen
  • eristäminen eli jättäminen joukon ulkopuolelle
  • seksuaalinen häirintä eli sopimaton koskettelu tai seksuaalinen puhe, joka tuntuu loukkaavalta
  • puhumattomuus, eristäminen
  • työnteon jatkuva moittiminen ilman syytä
  • työn tekemisen vaikeuttaminen ja työtehtävien jakaminen epäreilusti
  • yhdessä sovittujen työn ehtojen muuttaminen ilman lupaasi.
Kaikki pahaa mieltä aiheuttava käytös ei ole kiusaamista. Kiusaamista eivät ole esimerkiksi erilaiset mielipiteet tai näkemykset asioista.
Mikä on häirintää?
Seksuaalista häirintää ovat
  • seksuaalisesti vihjailevat eleet tai ilmeet
  • seksuaalisesti värittyneet puheet ja vitsit
  • vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset tai kysymykset
  • seksuaalisesti värittyneet kirjeet, sähköpostit, tekstiviestit tai puhelinsoitot
  • koskettelu
  • sukupuolista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset.
Sukupuoleen perustuvaa häirintää ovat
  • halventava, vähättelevä tai ruma puhe naisista, miehistä tai muuta sukupuolta olevista
  • toisen vähätteleminen sukupuolen perusteella
  • kiusaaminen silloin, kun se liittyy kiusatun sukupuoleen.
Jokaisella on oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen. Se tarkoittaa, että väkivalta tai uhkailu on aina kiellettyä työpaikallasi.
Jos kohtaat väkivaltaa, ota heti yhteyttä poliisiin.
Mitä teet, jos sinua kiusataan tai häiritään?
Sano ihmiselle, joka kiusaa tai häiritsee sinua, että hänen tekonsa tai puheensa tuntuvat sinusta pahalta. Pyydä, että hän lopettaa.
Jos kiusaaminen ei lopu, ilmoita kiusaamisesta tai häirinnästä heti työnantajalle. Laki määrää, että työnantajan pitää puuttua kiusaamiseen nopeasti.
Jos et uskalla puhua kiusaajalle, puhu esimiehellesi, työpaikan luottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle. Jos et saa apua, ammattiliittosi voi auttaa sinua.
Jos puutut syrjintään, kiusaamiseen tai häirintään, sinua ei saa kohdella huonosti sen takia.
Työsuojeluviranomainen voi antaa työnantajalle kehotuksen, jos työnantaja toimii vastoin lakia tai jos työnantaja ei ole tehnyt yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Työnantajan pitää korjata asia. Jos työnantaja ei tee niin, hänelle voidaan määrätä uhkasakko.

Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.