Työtaistelut
Työtaistelu tarkoittaa muun muassa lakkoa, ylityökieltoa ja työsulkua.
Lakko ja ylityökielto ovat työntekijöiden ammattiliiton aloittamia työtaisteluja. Työsulku on työnantajaliiton aloittama työtaistelu.
Työtaistelu on viimesijainen keino, joka otetaan käyttöön, jos ratkaisua työehdoista ei saada muuten aikaan. Työtaistelu perustuu työntekijöiden joukkovoimaan ja sinulla on oikeus osallistua ammattiliittosi luvalla lakkoon tai muuhun työtaisteluun ilman pelkoa, että se johtaisi kielteisiin seurauksiin. Lakko-oikeus on Suomessa vahvasti lailla turvattu.

Päivitetty 12.11.2021

Miten lakko alkaa?
Työntekijät tai työnantajat saavat aloittaa työtaistelun silloin, kun työehtosopimus ei ole voimassa. Usein työtaistelu tapahtuu kesken työehtosopimusneuvottelujen. 
Jos työntekijät menevät lakkoon, heidän ammattiliittonsa pitää antaa kirjallinen ilmoitus työnantajalle ja valtakunnansovittelijan toimistoon vähintään 2 viikkoa ennen lakon alkamista. Ilmoituksessa lukee lakon syyt, alkamisaika ja laajuus.
Työntekijät voivat mennä lakkoon myös mielenosoituksena tai painostuskeinona poliittisia päättäjiä kohtaan. Silloinkin heidän pitää ilmoittaa asiasta valtakunnansovittelijalle. Mielenosoituslakot ja poliittiset lakot kestävät yleensä tietyn ajan, joka on kerrottu etukäteen. 
Työntekijät voivat mennä myös tukilakkoon. Tukilakon tarkoituksena on tukea jonkin toisen alan työntekijöitä pääsemään sopimukseen. Myös tukilakoista pitää ilmoittaa etukäteen.
Ammattiosasto, henkilöstöyhdistys ja ammattiliitto voidaan tuomita maksamaan sakkoa laittomasta työtaistelusta ja työehtosopimuksen valvontavelvollisuuden rikkomisesta.
Mistä saat rahaa, jos olet lakossa?
Kun olet lakossa, sinulle ei makseta palkkaa. Sinulla ei ole lakkoaikana oikeutta työnantajan maksamiin etuihin kuten lounasetuun.
Ammattiliitto voi kuitenkin maksaa sinulle lakkokorvausta, jos olet liiton jäsen.
Jo tehdystä työstä sinulle maksetaan palkkaa lakonkin aikana normaaleina palkanmaksupäivinä.
Mikä on työsulku?
Työsulku on työnantajien aloittama työtaistelu, jolla estetään työntekijöitä työskentelemästä.
Työnantajan pitää jättää kirjallinen ilmoitus työsulusta työntekijöiden ammattiliitolle ja valtakunnansovittelijan toimistoon vähintään 2 viikkoa ennen kuin työtaistelu alkaa. Ilmoituksessa pitää lukea työsulun syyt, alkamishetki ja laajuus.
Työnantajaliitto voidaan tuomita maksamaan hyvityssakkoa laittomasta työtaistelusta ja työehtosopimuksen valvontavelvollisuuden rikkomisesta.
Valtakunnansovittelija
Valtakunnansovittelijan tehtävä on sovitella työriitoja ja pyrkiä siihen, ettei työntekijöiden tai työnantajien tarvitse aloittaa työtaistelua. Kun työ- tai virkaehtosopimus päättyy ja neuvottelut uudesta sopimuksesta eivät etene, ammattiliitto voi jättää lakkovaroituksen tai työnantajaliitto varoituksen työsulusta. Sen jälkeen valtakunnansovittelija ryhtyy rakentamaan sovintoa ammattiliiton ja työnantajaliiton kesken, jotta sopimus syntyisi eikä lakko tai työsulku alkaisi.
Jos lakko tai työsulku kuitenkin alkaa, valtakunnansovittelija ohjaa neuvotteluja. Sovittelija jättää yleensä osapuolten hyväksyttäväksi oman sovintoehdotuksensa. Ammattiliitto ja työnantajaliitto voi kumpikin joko hyväksyä tai hylätä sen.
Suomessa on pakkosovittelu, mutta ei pakkosovintoa. Se tarkoittaa, että ammattiliiton ja työnantajaliiton on osallistuttava valtakunnansovittelijan ohjaamaan neuvotteluun, mutta sopimusta ei ole pakko tehdä.
Työtuomioistuin
Jos työehtosopimuksesta syntyy riitaa silloin, kun se on vielä voimassa, asia voidaan ratkaista työtuomioistuimessa. Työtuomioistuin ratkaisee vain työ- ja virkaehtosopimuksia koskevia kiistoja ja antaa muille tuomioistuimille lausuntoja näistä riidoista.
Työtuomioistuin voi määrätä ammattiosastolle, henkilöstöyhdistykselle, ammattiliitolle tai työnantajaliitolle hyvityssakkoa laittomasta lakosta, työsulusta tai muusta työ- ja virkaehtosopimuksen rikkomisesta.
Työtuomioistuimen päätöksestä ei voi valittaa mihinkään oikeusasteeseen.

Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.