Raskausvapaa
Jos olet synnyttävä vanhempi, voit saada raskausvapaata ja raskausrahaa. Yleensä raskausvapaa alkaa 30 arkipäivää ennen lapsen laskettua syntymäaikaa, mutta voit sopia työnantajan kanssa myös vapaan myöhemmästä aloituksesta. Vapaa pitää alkaa viimeistään 14 arkipäivää ennen lapsen laskettua syntymäaikaa.
Kela maksaa raskausrahaa 40 arkipäivältä riippumatta lapsen todellisesta syntymäajasta. Jos lapsi syntyy ennen kuin olet jäänyt raskausvapaalle, alkaa raskausrahan maksu heti syntymää seuraavana arkipäivänä.
Arkipäiviksi lasketaan päivät maanantaista lauantaihin paitsi arkipyhät. Arkipyhä on muuksi viikonpäiväksi kuin sunnuntaiksi sattuva pyhäpäivä.
Raskausvapaan jälkeen voit jäädä vanhempainvapaalle ja saada vanhempainrahaa. Vanhempainvapaalle voi jäädä myös toinen lasta hoitava vanhempi. Voit myös työskennellä osa-aikaisesti ja saada vanhempainrahaa osittaisena.
Erityisraskausraha
Voit saada erityisraskausrahaa, jos joudut ennen varsinaisen raskausrahan saamista olemaan poissa työstä, koska joudut työssäsi alttiiksi jollekin seuraavista:
- kemialliset aineet
- säteily
- tarttuva tauti.
Ehtona on, että vaaratekijät eivät ole vältettävissä työssäsi eikä työnantajasi pysty järjestämään sinulle muita työtehtäviä raskauden ajaksi. Lisäksi edellytyksenä on, että olet työkykyinen.
Perhevapaat
Jos jäät pois töistä hoitamaan alle 3-vuotiasta lasta kotiin, olet perhevapaalla. Sinä ja perheesi voitte saada perhevapaiden aikana tukea eli rahaa Kelasta. Monissa eri alojen työehtosopimuksissa on sovittu, että työnantaja maksaa vanhempainvapaan ajalta palkkaa tietyn ajan, esimerkiksi 3 kuukauden ajan. Jos saat perhevapaan ajalta palkkaa, Kela maksaa tuen sinun työnantajallesi.
Ilmoita vanhempainvapaasta ja hoitovapaasta viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa.
Vanhempainvapaa
Jotta voit saada vanhempainrahaa, sinun täytyy hoitaa lasta ja olla pois työstä. Voit saada vanhempainrahaa, jos olet lapsen vanhempi ja huoltaja. Vanhempi voi olla lapsen biologinen tai adoptiovanhempi. Vanhempainrahaan oikeutettuja vanhempia voi olla yksi tai kaksi.
Vanhempainrahaa maksetaan yhden lapsen perusteella yhteensä 320 arkipäivältä. Jos lapsella on kaksi vanhempainrahaan oikeutettua vanhempaa, vanhempainrahapäivät jakautuvat tasan vanhempien kesken, eli molemmilla on käytettävissä 160 arkipäivää.
Vanhempainrahaa on mahdollista saada joustavasti siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Työntekijän on mahdollista jakaa vanhempainvapaansa neljään jaksoon, joiden pituus on vähintään 12 arkipäivää.
Vanhemmat voivat saada vanhempainpäivärahoja samaan aikaan enintään 18 arkipäivän ajan, jos he hoitavat lasta yhtä aikaa.
Vanhempainvapaan luovuttaminen
Voit luovuttaa omasta 160 arkipäivän vanhempainrahakiintiöstäsi enintään 63 arkipäivää toiselle lasta hoitavalle henkilölle. Voit luovuttaa päiviä
- lapsen toiselle vanhemmalle
- puolisollesi, joka ei ole lapsen vanhempi
- lapsen toisen vanhemman puolisolle
- lapsen muulle huoltajalle
Puolisolla tarkoitetaan avio- tai avopuolisoa tai rekisteröityä puolisoa.
Vanhempainrahapäivien luovuttamisesta ilmoitetaan Kelalle.
Vanhempainraha osittaisena
Jos hoidat lasta osan päivästä ja olet samanaikaisesti osa-aikatyössä, voit hakea vanhempainrahaa osittaisena. Päivittäinen työaikasi voi olla enintään 5 tuntia päivässä.
Jos työn tekemiseen kuluu enemmän aikaa, sinulla ei ole oikeutta vanhempainrahaan ja vanhempainrahapäivä jää käytettäväksi myöhempään ajankohtaan.
Hoitovapaa
Vanhempainvapaan jälkeen voit hoitaa lasta kotona hoitovapaalla. Voit olla hoitovapaalla, kunnes lapsesi täyttää kolme vuotta.
Kela maksaa kotihoidon tukea alle 3-vuotiaasta lapsesta. Hoitaja voi olla lapsen vanhempi tai joku muu, esimerkiksi isovanhempi tai palkattu hoitaja. Kotihoidon tukea ei voi saada, jos lapsi on kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa kuten päiväkodissa.
Osittainen hoitovapaa
Voit myös käydä töissä osa-aikaisesti ja hoitaa lopun aikaa lastasi kotona osittaisella hoitovapaalla. Tällöin saat vähemmän palkkaa, mutta Kela maksaa sinulle joustavaa hoitorahaa. Kela maksaa joustavaa hoitorahaa alle 3-vuotiaasta lapsesta.
Voit saada osittaista hoitorahaa, jos teet lyhyempää työaikaa eli vähemmän töitä, kun lapsesi aloittaa koulun. Osittaista hoitorahaa maksetaan 1. ja 2. luokalla olevasta lapsesta.
Jos olet raskaana tai perhevapaalla, sinua ei saa syrjiä.
Työnantaja ei esimerkiksi saa irtisanoa sinua siksi, että
- olet raskaana
- olet perhevapaalla
- olet kertonut, että aiot pitää perhevapaan.
Perhevapaan jälkeen sinulla on oikeus palata tekemään samaa työtä kuin ennen. Jos se ei ole mahdollista, työnantajan pitää tarjota sinulle sellaista työtä, joka vastaa mahdollisimman pitkälle aikaisempaa työtäsi. Jos tämäkään ei ole mahdollista, sinulle pitää tarjota muuta työsopimuksesi mukaista työtä.
Palkaton vapaa
Jos haluat palkatonta vapaata muusta syystä kuin lapsen hoidon tai opintojen vuoksi, sinun pitää sopia asiasta työnantajasi kanssa. Tee sopimus kirjallisena.
Sopiminen on aina vapaaehtoista. Työnantajalla on oikeus kieltäytyä antamasta palkatonta vapaata. Ja toisinpäin – työnantaja ei voi pakottaa sinua pitämään palkatonta vapaata.
Osa palkattomista vapaista on pakko myöntää, kuten hoitovapaa tai opintovapaa.
Palkaton vapaa ei yleensä kerrytä vuosilomaa. Sen aikana sinun lomapäiväsi siis eivät yleensä lisäänny. Vuosilomalaissa on kuitenkin lista tilanteista, joissa lomaa kertyy poissaolon ajalta. Tällaisia ovat esimerkiksi perhevapaat ja osa opintovapaan ja sairausloman ajasta. Myös työehtosopimuksessa on voitu sopia vuosiloman kertymisestä eri tavalla. Tarkista asia omasta työehtosopimuksestasi.
Tarkista työehtosopimuksesta myös, kertyykö sinulle palkkaan vaikuttavaa kokemuslisää palkattoman vapaan ajalta.
Työsuhteen etuja, kuten työterveyshuoltoa, puhelinetua tai lounasetua, ei yleensä saa palkattoman vapaan aikana. Työehtosopimuksessa tai työpaikallasi on kuitenkin voitu sopia eri tavalla, joten tarkista asia etukäteen.