Ylityö
Ylityö on työtä, jota tehdään säännöllisen työajan (8 tuntia päivässä) lisäksi. Ylityöhön tarvitaan aina työntekijän suostumus eli sinun ei ole pakko suostua ylityöhön. Et voi myöskään oma aloitteisesti pidentää päivää, vaan aloite ylityöhön on tultava työnantajaltasi. Ylityöstä on pääasiasiallisesti sovittava työnantajan kanssa joka kerta erikseen ja etukäteen.
Ylityöstä täytyy maksaa enemmän palkkaa kuin muusta työstä. Jos teet yli 8 tuntia töitä vuorokaudessa, saat työaikalain mukaan
1) kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 %:lla korotettua tuntipalkkaa
2) seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettua palkkaa eli kaksinkertaista tuntipalkkaa.
Jos teet yli 40 tuntia töitä viikossa, sen yli meneviltä työtunneilta pitää sinulle maksaa 50 %:lla korotettua palkkaa. Voit myös sopia työnantajan kanssa, että ylityö korvataan sinulle palkallisena vapaa-aikana.
Jaksotyössä tehtävästä ylityöstä on omat sääntönsä. Myös työehtosopimuksessa ylityöstä on voitu sopia toisin.

Päivitetty 18.11.2021

Työaika
Työaika on se aika, jonka käytät työn tekemiseen tai olet työnantajan käytettävissä. Matkat kodin ja työpaikan välillä eivät yleensä ole työaikaa.
Eri aloilla on erilaisia työaikoja. Lain mukaan säännöllinen työaika voi olla korkeintaan 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työehtosopimuksissa on yleensä sovittu tätä lyhyemmästä työajasta.
Työnantajan aloitteesta ylityönä voi tehdä yli 8 tunnin työvuorojakin, mutta siihen pitää aina olla työntekijän suostumus.
Kokoaikainen työ
Kokoaikainen työ eli kokoaikatyö tarkoittaa, että teet työtä koko työpäivän, yleensä viitenä päivänä viikossa. Työtä on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Yleensä kokoaikatyötä tehdään esimerkiksi 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.
Osa-aikainen työ
Osa-aikainen työ eli osa-aikatyö tarkoittaa, että teet työtä vain osan työpäivästä tai osan työviikosta. Osa-aikatyössä työtä on vähemmän kuin kokoaikatyössä.
Jos olet osa-aikainen työntekijä, sinulla on oikeus lisätyöhön. Se tarkoittaa, että jos työnantajasi tarvitse lisää työntekijöitä, sinulle täytyy tarjota lisätyötunteja ennen kuin työnantajasi voi palkata uusia työntekijöitä. 
Jos haluat tehdä enemmän työtunteja kuin mitä työsopimuksessasi lukee, kerro se työnantajalle.
Lisätyö
Lisätyö on työtä, jota tehdään työsopimuksessa sovitun työajan lisäksi. Työaika ei saa kuitenkaan ylittää 40 tuntia viikossa. Lisätyöstä pitää maksaa vähintään sama palkka kuin muusta työstä. Voit myös sopia työnantajan kanssa, että lisätyö korvataan sinulle palkallisena vapaa-aikana.
Lisätyötä tehdään työnantajan aloitteesta ja siihen tarvitaan aina sinun suostumuksesi. Voit antaa suostumuksesi lisätyöhön joka kerta erikseen, määräajaksi tai toistaiseksi. Suostumus lisätyöhön voidaan kirjata myös työsopimukseen, mutta silloinkin sinulla on oikeus perustellusta henkilökohtaisesta syystä kieltäytyä lisätyöstä työvuoroluetteloon merkittyinä vapaapäivinä.
Jos olet sopinut vaihtelevasta työajasta, esimerkiksi nollatuntisopimuksella, työnantaja saa teettää sinulla lisätyötä työvuoroluetteloosi merkityn työajan lisäksi vain siinä tapauksessa, että annat siihen suostumuksen joka kerta erikseen tai lyhyeksi ajaksi kerrallaan.
Nollatuntityö
Nollatuntityö tarkoittaa, että työnantajan ei ole pakko antaa sinulle ollenkaan työtunteja. Jos työsopimuksessasi lukee, että työaikasi on 0–20 tuntia viikossa, se on nollatuntisopimus. Jos sinulla on 0 työtuntia, et saa palkkaa. Huomaa, että jos työnantaja lopettaa työn tarjoamisen kokonaan, työnantajan on sinun pyynnöstäsi selvitettävä kirjallisesti tarjolla olevan työn vähentymisen syyt.
Jos työnantaja tarjoaa sinulle nollatuntisopimusta, yritä aina sopia vähimmäistuntimäärä. Silloin sinulle täytyy maksaa palkka ainakin niiltä tunneilta, vaikka sinulla ei olisi töitä.
Työnantaja ei saa tarjota työntekijälle nollatuntisopimusta, jos sopimuksella katettava työvoiman tarve on kiinteä.
Työnantajalla on velvollisuus tarkastella nollatuntisopimuksella työskentelevän työntekijän tekemien työtuntien määrää vähintään 12 kuukauden välein. Jos tarkastelujaksolla toteutuneiden työtuntien määrä ja työnantajan työvoimatarve osoittavat, että työntekijän vähimmäistyöaika voidaan määritellä korkeammaksi, niin työntekijälle tulee tarjota vähimmäistyöajan nostamista.
Nollatuntisopimuksesta käytetään myös nimityksiä nollatyösopimus ja vaihtelevan työajan sopimus.
Vuorotyö ja jaksotyö
Vuorotyö tai jaksotyö tarkoittaa, että työaikasi vaihtelevat. Sinulla voi olla eri päivinä töitä eri aikoihin. Työvuorosi voivat olla aamuvuoroja, päivävuoroja, iltavuoroja tai yövuoroja. Ilta- tai yövuoroista maksetaan ilta- ja yölisää. Löydät tiedot kaikista lisistä työehtosopimuksestasi.
Yötyö
Yötyötä tehdään kello 23:n ja kello 06:n välisenä aikana. Vuorotyö tarkoittaa usein, että sinulla voi olla myös yövuoroja. Yötyöstä sinulle pitää yleensä maksaa yölisää.
Yötyö on raskaampaa kuin päivätyö, minkä vuoksi työaikalaki rajoittaa työskentelyä yöllä. Yötyö on sallittua vain tietyissä töissä ja tilanteissa.
Alle 18-vuotiailta yötyö on pääsääntöisesti kielletty. 
Löydät tarkempia ohjeita yötyöstä oman alasi työehtosopimuksesta.
Pekkas-vapaat
Pekkas-vapaateli työajanlyhennysvapaat tarkoittavat työajan lyhentämistä lain mukaisesta 40 tunnista viikossa nykyään ihan normaaliin 37,5 tuntiin viikossa tai vuorotyössä 36,25 tuntiin viikossa. Pekkas-vapaista on sovittu joissakin työehtosopimuksissa.
Työvuorolista
Työnantajan pitää tehdä työvuorolista eli työvuoroluettelo. Siihen on kirjoitettu
Sinulla on oikeus saada työvuorolista viimeistään 1 viikkoa ennen, kuin työviikko alkaa.
Tarkista myös, mitä työehtosopimuksesi määrää työvuoroluettelosta.
Kirjoita aina muistiin, milloin ja kuinka monta tuntia olet ollut töissä. Ota myös talteen työnantajan tekemä työvuorolista: voit vaikka ottaa siitä kuvan kännykälläsi.
Oma työaikakirjanpito on tärkeä. Sen avulla voit tarkistaa, onko palkkasi maksettu oikein. Jos sinulle tulee työantajan kanssa riitaa palkasta tai muusta työsuhteen asiasta, oma työaikakirjanpitosi todistaa tekemäsi työajan.

Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.