Miten haet töitä?
Ennen kuin aloitat työn etsimisen, mieti näitä asioita:
- Mitä osaat jo tehdä? Mitä voisit tehdä? Mikä sinua kiinnostaa? Missä olet hyvä? Mitä haluaisit oppia?
- Millä paikkakunnalla voit tehdä töitä?
- Tunnetko jonkun, jonka kautta voit ehkä kysyä töitä?
- Etsitkö mieluiten kokoaikatyötä, osa-aikatyötä vai jotain muuta?
- Voisitko tehdä töitä itsesi työllistäjänä tai yrittäjänä?
- Haluatko tehdä töitä vain yhdelle työnantajalle, vai voisiko työnantajia olla useampia?
Mistä voit etsiä työtä?
Etsi töitä eri kanavien kautta:
- Internetin työnvälityssivut, esim. TE-palvelujen te-palvelut.fi sekä duunitori.fi ja tyopaikat.oikotie.fi. Näillä sivuilla työnantajat ilmoittavat työpaikoista, joihin tarvitsevat työntekijöitä. Voit tilata tiedot vapautuvista työpaikoista suoraan sähköpostiisi.
- Tutustu myös uuteen verkkosivuun työmarkkinatori.fi. Se korvaa tulevaisuudessa te-palvelut.fi-sivun työnhaussa.
- TE-palvelujen asiantuntijat auttavat sinua työnhaun suunnittelussa, omien taitojen löytämisessä ja esimerkiksi koulutukseen pääsemisessä. Voit varata ajan uraohjauksen puhelin- tai videoneuvotteluun.
- Jos olet jäänyt työttömäksi, voit pyytää TE-palveluista apua työnhakuun ja uravalmennukseen. Esimerkiksi työnhakuvalmennus auttaa alkuun työn etsimisessä. Uravalmennuksessa taas saat apua ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojesi selkiyttämiseen, koulutukseen hakeutumiseen ja työelämävalmiuksiesi kehittämiseen.
- Katso lehdistä ja eri verkkopalveluista työpaikkailmoituksia. Muista, että on paljon vapaita työpaikkoja, joista ei ilmoiteta missään julkisesti. Usein työnantajat pyytävät työhaastatteluun ihmisiä, jotka ovat heille ennestään jostain tuttuja.
- Käytä omia verkostojasi: kerro tuntemillesi ihmisille, että haet töitä. Pyydä heitä kertomaan, jos kuulevat vapaista työpaikoista.
- Soita tai viestitä työnantajille, joista olet kiinnostunut. Kerro hakevasi töitä. Jos olet joskus aikaisemmin päässyt jonkun työnantajan työhaastatteluun, voit nyt kysyä, olisiko uusia työpaikkoja tarjolla.
- Monille yrityksille voi nettisivujen kautta lähettää avoimen työhakemuksen. Vaikka yrityksessä ei olisi juuri nyt töitä tarjolla, myöhemmin niitä voi olla. Silloin työnantajat voivat etsiä sopivaa työntekijää avoimia työhakemuksia lähettäneiden joukosta.
- Työpaikkailmoituksissa mainitaan usein joku, jolle voi soittaa ja kysyä lisätietoja. Jos sinulla on kysyttävää, älä epäröi soittaa. Silloin voit myös jäädä työnantajan mieleen jo etukäteen.
Tee CV eli ansioluettelo
- Curriculum Vitae (CV) eli ansioluettelo on paperi, joka kertoo mitä, missä ja milloin olet opiskellut ja tehnyt työksesi.
- Löydät netistä helposti ohjeita ja pohjan CV:n tekemiseen.
- Jos haluat, voit tehdä myös videon tai portfolion, jossa esittelet itsesi.
- Tarkista, mitä tietoja sinusta löytyy netistä.
- Tarkista julkiset some-profiilisi ja mieti, miltä ne näyttävät työnantajien silmissä. Sinulle voi olla hyödyllistä luoda profiili työelämäverkostoon, kuten LinkedIniin.
Tee lyhyt työhakemus
Työhakemuksen tarkoituksena on kertoa työnantajalle, miksi juuri sinut kannattaa valita työntekijäksi. Työhakemus voi olla kirjallisena korkeintaan sivun mittainen, mutta se voi olla myös esim. video.
Kerro työhakemuksessa lyhyesti
- minkä ikäinen olet, millainen olet, mistä olet kiinnostunut tai innostunut (esim. sosiaalinen luonne, nopea oppimaan, kiinnostunut ravintola-alasta)
- työkokemuksesi (millaisia töitä olet tehnyt)
- koulutuksestasi (mitä olet opiskellut, oletko valmistunut esim. peruskoulusta, ylioppilaaksi tai johonkin ammattiin)
- jotain elämäntilanteestasi (esim. miksi etsit töitä).
Valmistaudu etukäteen työhaastatteluun
Kun työnantaja on saanut työhakemuksesi ja CV:si, sinut voidaan pyytää työhaastatteluun.
Työhaastattelussa työnantaja haluaa selvittää, miten hyvin sovit työhön, johon olet hakenut ja millainen motivaatiosi siihen on.
Kun valmistaudut haastatteluun hyvin, voit haastattelussa rentoutua ja olla oma itsesi. Pieni jännittäminen ei haittaa.
Toimi näin ennen haastattelua:
- Hanki tietoa työnantajasta.
- Tarkista vielä, mitä työpaikkailmoituksessa on sanottu.
- Lue läpi oma CV:si.
- Mieti, millaisissa työtehtäviin liittyvissä asioissa tarvitset ehkä apua. Voit kertoa sen työhaastattelussa.
- Valmistaudu kertomaan syyt
- työpaikkojesi vaihtumiseen
- siihen, mikset ole esimerkiksi välillä ollut missään töissä
- joihinkin valintoihin, joita olet elämässäsi tehnyt.
- Mieti kysymyksiä, joita haluat esittää työtehtävästä ja työnantajasta.
Positiivinen ensivaikutelma on tärkeä, kun ihmiset tapaavat toisensa ensimmäistä kertaa:
- Mieti, miten sinun kannattaa pukeutua.
- Ota mukaan hakemuksesi, työ- ja koulutodistuksesi sekä mahdollinen portfoliosi.
- Älä myöhästy!
Mihin kysymyksiin työhaastattelussa ei tarvitse vastata?
Työnantaja ei saa kysyä sinulta mitä vain. Työhaastattelussa saa kysyä työhön liittyviä olennaisia tietoja. Sinun ei tarvitse vastata sellaisiin kysymyksiin, jotka liittyvät esimerkiksi
- uskontoon
- perhesuhteisiin
- seksuaaliseen suuntautumiseen
- poliittiseen vakaumukseen.
Lue lisää työhaastatteluun valmistautumisesta:
TE-palvelut
Erilaiset työsuhteet
Kun haet jotain työpaikkaa, jo työpaikkailmoituksesta näet seuraavat asiat:
- Onko työsuhde jatkuva (eli toistaiseksi voimassa oleva tai vakituinen) vai määräaikainen.
- Tarjoaako työtä vuokrafirma eli työvoimaa yrityksille vuokraava yritys tai henkilöstövuokrausyritys. Silloin työnantaja on tämä vuokrafirma.
- Onko työsuhde kokoaikainen, osa-aikainen vai nollatuntisopimus. Nollatuntisopimuksen työajasta käytetään laissa myös termiä ”vaihteleva työaika”.
- Onko työsuhde harjoittelupaikka tai oppisopimuspaikka.
Jatkuva työsuhde
Jatkuva / toistaiseksi voimassa oleva / vakituinen työsuhde tarkoittaa, että työsopimus on voimassa niin kauan, kunnes työntekijä tai työantaja haluaa irtisanoa eli lopettaa työsuhteen. Jos työnantaja irtisanoo työsuhteen eli antaa potkut, hänellä täytyy olla siihen asiallinen ja painava syy. Työntekijä ei tarvitse syytä irtisanoutumiselle. Et voi kuitenkaan lopettaa työntekoa heti, vaan vasta irtisanomisajan jälkeen.
Määräaikainen työsuhde
Määräaikainen työsuhde tarkoittaa, että sinulle on luvattu töitä vain tiettyyn päivään asti. Työsopimuksessa lukee määräaikaisen työsopimuksen päättymispäivä.
Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä työnantajan aloitteesta ainoastaan perustellusta syystä. Perusteltuja syitä voivat olla esimerkiksi seuraavat:
- Olet vakituisen työntekijän sijainen.
- Olet kausityöntekijä esimerkiksi hiihtokeskuksessa tai marjanpoimijana.
- Olet kesätyöntekijä tai jouluapulainen.
- Olet työharjoittelussa.
- Olet itse pyytänyt määräaikaista työtä.
- Työ on tietyn ajan kuluessa tehtävä projekti.
- Olet ollut vähintään vuoden työttömänä.
- Opiskelet oppisopimuksella.
Pitkäaikaistyöttömän eli vähintään vuoden työttömänä olleen henkilön saa kuitenkin palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteltua syytä.
Jos työnantaja tarvitsee sinua jatkuvasti, työsuhteesta täytyy tehdä vakituinen työsopimus. Yhtään määräaikaista työsopimusta ei saa tehdä ilman perusteltua syytä. Jos määräaikaisen työsopimuksen käytölle ei ole ollut perusteltua syytä, on työsopimusta lain mukaan pidettävä toistaiseksi voimassa olevana.
Jos sinusta tuntuu, että työsi on määräaikainen ilman perusteltua syytä, kysy asiasta työpaikkasi luottamusmieheltä tai ammattiliitostasi.
Vuokratyö
Kun olet vuokratyöntekijä, olet tehnyt työsopimuksen työvoimaa vuokraavan yrityksen kanssa. Työntekijöitä tarvitsevat yritykset vuokraavat sinut työntekijäkseen vuokrafirmalta, joka maksaa palkkasi. Se maksaa myös ylityökorvaukset, lomakorvaukset ja muut työsuhteeseesi kuuluvat edut sekä eläke- ja muut lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut.
Teet työsopimuksen vuokratyöyrityksen kanssa. Olet siis työsuhteessa vuokratyöyritykseen, joka on työnantajasi. Työ tehdään toisessa paikassa. Työntekopaikka voi vaihdella.
Yritys, jossa teet töitä, määrää työtehtäväsi ja valvoo työntekoasi.
Palkka vuokratyössä ei saa olla huonompi kuin mitä työehtosopimuksessa sanotaan. Vuokratyössä on samat säännökset kuin muissakin työsuhteissa.
Yrityksellä, jossa teet vuokratyöntekijänä töitä, on velvollisuus kertoa vapautuvista työpaikoista myös sinulle.
Oppisopimus
Oppisopimus on yksi tapa oppia uusi ammatti. Silloin opiskelet niin, että teet työtä työpaikalla ja sen lisäksi opiskelet esimerkiksi ammatillisessa oppilaitoksessa. Suurin osa opiskelusta tapahtuu työpaikalla ja osa koulussa.
Oppisopimusopiskelijana sinä teet työsopimuksen ja saat työstäsi palkkaa. Olet kuitenkin myös opiskelija, ja voit saada erilaisia tukia.
Työharjoittelu
Työharjoittelu on työtä, jota tekemällä opit lisää eli saat lisää ammattitaitoa. Jos olet työharjoittelija, olet yleensä opiskelija tai joku muu työelämää vasta aloittava. Harjoittelun painopiste on siinä, että harjoittelijaa opetetaan ja hän oppii uusia taitoja.
Palkaton työharjoittelu on laillista vain silloin, kun harjoittelupaikka tarjotaan virallisen oppilaitoksen tai TE-toimiston kautta.
Jos työnantaja haluaa testata harjoittelijan sopivuutta, työsopimuksessa voidaan sopia koeajasta. Koeajalla maksetaan palkkaa.
Työaika työsuhteessa
Työpaikkailmoituksessa kerrotaan usein myös, onko työ kokoaikainen, osa-aikainen vai onko työtä tarjolla vain tarvittaessa työhön kutsuttavalle eli ekstraajalle.
Kokoaikainen työ
Kokoaikainen työ eli kokoaikatyö tarkoittaa, että teet työtä koko työpäivän, yleensä viitenä päivänä viikossa. Työtä on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Yleensä kokoaikatyötä tehdään esimerkiksi 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.
Osa-aikainen työ
Osa-aikainen työ eli osa-aikatyö tarkoittaa, että teet työtä vain osan työpäivästä tai osan työviikosta. Osa-aikatyössä työtä on vähemmän kuin kokoaikatyössä.
Jos olet osa-aikainen työntekijä, sinulla on oikeus lisätyöhön. Se tarkoittaa, että jos työnantajasi tarvitse lisää työntekijöitä, sinulle täytyy tarjota lisätyötunteja ennen kuin työnantajasi voi palkata uusia työntekijöitä.
Jos haluat tehdä enemmän työtunteja kuin mitä työsopimuksessasi lukee, kerro se työnantajalle.
Nollatuntisopimus
Nollatuntisopimus, nollatyösopimus tai vaihtelevan työajan sopimus tarkoittaa, että työnantajan ei ole pakko antaa sinulle lainkaan työtunteja. Jos työsopimuksessasi lukee, että työaikasi on 0–20 tuntia viikossa, se on nollatuntisopimus. Jos sinulla on 0 työtuntia, et saa palkkaa. Huomaa, että jos työnantaja lopettaa työn tarjoamisen kokonaan, työnantajan on sinun pyynnöstäsi selvitettävä kirjallisesti tarjolla olevan työn vähentymisen syyt.
Jos työnantaja tarjoaa sinulle nollatuntisopimusta, yritä aina sopia vähimmäistuntimäärä. Silloin sinulle täytyy maksaa palkka ainakin niiltä tunneilta, vaikka sinulla ei olisi töitä.
Työnantaja ei saa tarjota työntekijälle nollatuntisopimusta, jos sopimuksella katettava työvoiman tarve on kiinteä.
Työnantajalla on velvollisuus tarkastella nollatuntisopimuksella työskentelevän työntekijän tekemien työtuntien määrää vähintään 12 kuukauden välein. Jos tarkastelujaksolla toteutuneiden työtuntien määrä ja työnantajan työvoimatarve osoittavat, että työntekijän vähimmäistyöaika voidaan määritellä korkeammaksi, niin työntekijälle tulee tarjota vähimmäistyöajan nostamista.
Alustatyö
Mitä on alustatyö?
Alustatyötä voivat tehdä esimerkiksi ruokalähetit ja siivousta keikkatyönä tekevät siivoojat. Kun alat tehdä töitä internetin verkkoalustalla toimivalle yritykselle, sinua ei pidetä työntekijänä vaan yrittäjänä, joka työskentelee työtä tarjoavan yrityksen kumppanina eli partnerina.
Alustojen kautta töitä tekevillä ei siis ole työsuhdetta yritykseen, jolle he tekevät työtä. Alustatyöntekijänä sinulla ei ole oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, sinua ei suojaa työaika- eikä työsuojelulainsäädäntö eikä sinulla ole oikeutta työterveyshuoltoon. Työnantaja ei myöskään hanki sinulle lakisääteistä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusta, vaan sinun on itse huolehdittava vakuutuksistasi.
Monet alustat silti toimivat samalla tavalla kuin kuka tahansa työnantaja, eli alustan kautta tehtävä työ muistuttaa työsuhteita.
Oletko työntekijä vai yrittäjä?
Jos teet töitä alustalla toimivalle yritykselle, mieti, täyttyvätkö sinun ja työtä tarjoavan yrityksen välillä nämä piirteet:
- Työ tehdään alustayrityksen (työnantajan) johdolla ja valvonnassa.
- Alustayritys määrää palkkiot (eli miten paljon työtä tekeville maksetaan).
- Alustayritys määrää työn säännöt.
- Alustayritys määrää paikan, jossa työtä tehdään.
- Teet työtä ainakin osaksi alustayrityksen työvälineillä.
Nämä piirteet ovat työsuhteen tunnusmerkkejä. Jos sinun työssäsi on nämä asiat, sinä olet lain mukaan työntekijä, ja työnantajasi pitäisi hoitaa työ- ja sosiaaliturvalakien määräämät työnantajan velvollisuudet.
Alustatyötä tarjoavat yritykset ja ammattiliitot ovat kuitenkin eri mieltä siitä, ovatko alustatyötä tekevät yrittäjiä vain työntekijöitä.
Monet Suomessa toimivat alustatalouden yritykset toimivat niin, että työ täyttää työsuhteen tunnusmerkit. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön alainen työneuvosto antoi lokakuussa 2020 lausunnon, jonka mukaan ruokaa verkkoalustan kautta välittävän yhtiön ja sen lähettien välinen yhteistyö on työsuhde.
Kun alustalla toimivat yritykset pitävät sinua kumppaninaan tai itsensä työllistävänä yrittäjänä, he eivät yleensä maksa sinun eläke-, työttömyys-, sairaus- tai muita vakuutuksiasi. He saavat tästä paljon hyötyä. Olet heille hyvin halpa työntekijä.
Jos sairastut tai joudut onnettomuuteen, sinulla ei ole vakuutusten antamaa turvaa, niin kuin työntekijällä, jolla on työsuhde. Alustatyöntekijän pitäisi siis itse maksaa verot ja muut vakuutukset.
Yrittäjyys
Yrittäjyyden merkkejä ovat esimerkiksi nämä:
- hankit itse työvälineesi ja työntekopaikkasi
- määräät itse omasta työajastasi
- korvaus työstäsi maksetaan työn tuloksen tai laskutuksen mukaan
- maksat itse eläkkeesi ja vakuutusturvasi.
Myös itsensä työllistäjät ja kevytyrittäjät ovat yrittäjiä.
Jos myyt omaa työtäsi itsenäisenä yrittäjänä, sinulta työtä tilaava yritys tai muu asiakas ei johda eikä valvo työtäsi.
Yrittäjänä sinulla voi olla toiminimi eli toimit elinkeinonharjoittajana. Voit olla myös freelancer tai toimia yhtiön/yrityksen kautta. Jos olet yrittäjä, sinun täytyy itse maksaa yrittäjäeläkemaksusi (YEL) ja muut vakuutuksesi.
Jos työssäsi on kaikki työsuhteen tunnusmerkit, olet työntekijä, vaikka olisit sopinut jotain muuta. Lue lisää kohdassa
Alustatyö.
Freelancerit
Jos olet freelancer, voit tehdä töitä yhdelle tai useammalle työtä tarjoavalle yritykselle tai muulle asiakkaalle samaan aikaan. Freelancerina voit olla joko yrittäjä tai työntekijä tai voit saada niin ns. työkorvauksia.
Kun teet töitä freelancerina, solmit työtä ostavan asiakkaan kanssa toimeksiantosopimuksen. Sopimukseen on kirjoitettava, sovitaanko siinä määräaikaisesta työsuhteesta vai yrittäjän toimeksiannosta.
Työkorvaus
Työkorvauksessa ei ole palkkaa vaan korvaus. Se tarkoittaa, että työn tarjoaja maksaa työkorvauksestasi verokorttisi määräämän veron, kuten palkastakin, mutta työkorvauksesta ei tarvitse maksaa työeläkevakuutus- tai muita sosiaalivakuutusmaksuja.
Jos arvioidut työkorvaustulosi vuodessa ylittävät tietyn summan (8 261,71 euroa vuonna 2022), sinun täytyy hankkia itsellesi yrittäjän eläkevakuutus eli YEL-vakuutus.
Jos saat työkorvausta, sinua ei koske työlainsäädäntö. Työkorvauksen saajana oikeudellinen asemasi on sama kuin yrittäjällä.
Ulkomaalainen työntekijä
Oletko Euroopan unionin kansalainen tai Islannin, Liechtensteinin, Norjan tai Sveitsin kansalainen?
EU-maan tai Islannin, Liechtensteinin, Norjan tai Sveitsin kansalaisena voit hakea tai tehdä töitä Suomessa vapaasti enintään 3 kuukauden ajan. Tämän jälkeen sinun pitää rekisteröidä oleskeluoikeutesi. Muuta työntekijän oleskelulupaa et tarvitse.
Oleskeluoikeuden rekisteröiminen tehdään Maahanmuuttoviraston (Migri) palvelupisteessä. Voit tehdä sen myös sähköisesti osoitteessa
enterfinland.fi. Sen jälkeen sinun täytyy silti käydä tunnistautumassa Maahanmuuttovirastossa.
Rekisteröity oleskeluoikeus on voimassa toistaiseksi, ellei sitä peruuteta. Kun oleskeluoikeutesi on kestänyt 5 vuotta, sinulle voidaan antaa pysyvä oleskeluoikeus.
Oletko muun kuin Euroopan unioniin kuuluvan maan kansalainen?
Jos et ole EU-maan tai Islannin, Liechtensteinin, Norjan tai Sveitsin kansalainen, tarvitset yleensä työskentelyä varten työntekijän oleskeluluvan tai muun ansiotyöhön oikeuttavan oleskeluluvan. Ennen kun voit saada työntekijän oleskeluluvan, sinulla täytyy olla työpaikka Suomessa.
Sinun täytyy hakea ensimmäistä oleskelulupaa ennen kuin tulet Suomeen. Voit hakea lupaa verkossa Enter Finland -palvelussa osoitteessa
enterfinland.fi.
Kun olet tehnyt hakemuksen, sinun pitää käydä lähimmässä Suomen edustustossa, jotta voit todistaa henkilöllisyytesi ja esittää hakemuksen liitteiden alkuperäiset kappaleet. Sinun pitää käydä edustustossa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun teit hakemuksen verkossa. Hakemus voidaan ottaa käsittelyyn vasta sen jälkeen, kun olet käynyt edustustossa. Edustustoon pitää tavallisesti varata aika etukäteen.
Muista tarkistaa Enter Finland -tilisi säännöllisesti. Jos hakemukseesi tarvitaan lisäselvityksiä, saat tiedon siitä omalle tilillesi.
Jos et voi tehdä hakemusta verkossa, voit myös tuoda paperisen hakulomakkeen ja sen liitteet lähimpään Suomen edustustoon. Voit tulostaa hakulomakkeen
Maahanmuuttoviraston verkkosivuilta.
Lupahakemuksen käsittely on maksullinen. Sinun pitää maksaa maksu silloin, kun jätät lupahakemuksen.
Työntekijän oleskelulupa voidaan antaa, jos pystyt elättämään itsesi työlläsi Suomessa.
Jatkolupa
Jos oleskelulupasi voimassaolo on päättymässä ja haluat jatkaa oleskelua Suomessa, tarvitset uuden määräaikaisen oleskeluluvan. Hae jatko-oleskelulupaa Enter Finland -palvelussa. Käy Maahanmuuttoviraston palvelupisteessä, jos sinua pyydetään todistamaan henkilöllisyytesi ja esittämään liitteet alkuperäisinä. Käy palvelupisteessä kolmen kuukauden kuluessa jatkolupahakemuksen tekemisestä.
Muista hakea jatkolupaa ajoissa ennen kuin edellinen lupasi on umpeutunut. Jos haet jatkolupaa vasta sen jälkeen, kun edellisen lupasi voimassaolo on jo päättynyt, myös lupaan liittynyt työnteko-oikeus on päättynyt.
Lue lisää:
Turvapaikan hakijat
Jos olet turvapaikanhakija, saat tehdä ansiotyötä Suomessa joko kolmen tai kuuden kuukauden kuluttua turvapaikkahakemuksesi jättämisestä:
- Jos olet esittänyt voimassaolevan ja aidoksi todetun matkustusasiakirjan viranomaiselle, aikaraja on kolme kuukautta.
- jos et ole esittänyt matkustusasiakirjaa, aikaraja on kuusi kuukautta.
Oletko kausityöntekijä?
Jos tulet Suomeen tietyn vuodenajan ajaksi esimerkiksi maatalous- tai puutarha-alan töihin, metsänhoitotöihin tai matkailualan töihin, olet kausityöntekijä. Jos kausityö Suomessa kestää alle 3 kuukautta, et tarvitse oleskelulupaa, mutta sinun pitää hakea kausityöviisumi tai kausityötodistus:
- Jos tulet töihin alle 3 kuukaudeksi viisumivelvollisesta maasta, sinun on haettava kausityöviisumia Suomen edustustosta.
- Jos tulet töihin alle 3 kuukaudeksi viisumivapaasta maasta, sinun on haettava Maahanmuuttovirastolta kausityötodistus. Ota huomioon, että sinulla on oltava viisumivapaita päiviä käytettävissäsi todistuksen voimassaolon ajan.
- Metsämarjojen poimintaan et tarvita lupaa etkä todistusta. Sinun on kuitenkin haettava viisumia Suomen edustajistosta, mikäli tulet viisumivelvollisesta maasta.
- Jos tulet kausityöhön 3–6 kuukaudeksi tai pidemmäksi aikaa, sinun on haettava kausityöoleskelulupaa Maahanmuuttovirastolta.
Suomessa laki määrää osan työelämän asioista, mutta monista asioista määrää työehtosopimus eli tes. Työehtosopimuksen tekevät yhdessä työnantajaliitto ja ammattiliitto, joka edustaa työntekijöitä.
Marja-, hedelmä- ja vihannestilojen kausityöntekijöitä koskeva työehtosopimus on Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus.
- Työehtosopimuksessa lukee kaikkien alalla työskentelevien työehdot eli työntekijöitä ja työnantajaa koskevat säännöt.
- Kaikilla marja-, hedelmä- ja vihannestiloilla pitää noudattaa työehtosopimuksen sääntöjä.
- Työehtosopimus on saatavilla suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi ja ukrainaksi.
- Kysy työehtosopimusta työnantajaltasi. Lain mukaan työehtosopimus pitää olla työpaikalla niin, että kaikki työntekijät voivat lukea sitä.
Kausityöntekijän on haettava erikseen Kelalta oikeutta sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon
Oletko lähetetty työntekijä?
Lähetetty työntekijä työskentelee tavallisesti jossain muussa maassa kuin Suomessa. Lähetetyn työntekijän työnantaja on lähettänyt hänet tietyksi ajaksi väliaikaiseen työhön Suomeen tekemään Suomessa työtä sopimuksen perusteella alihankintana, yrityksen sisäisenä siirtona tai vuokratyössä. Lähetettyjä työntekijöitä koskee Suomessa laki lähetetyistä työntekijöistä. Tutustu tarkemmin lähetettyjen työntekijöiden työehtoihin täältä:
Lähetetylle työntekijälle on maksettava vähintään suomalaisen työehtosopimuksen mukainen palkka.
Tietoa eri alojen työelämästä ja ammattiliitoista
Ammattiliitot
Marjanpoiminta
Työsuojeluviranomaiset julkaisevat joka vuosi viljeltyjen marjojen poimijoille koosteet työehdoista ja palkkataulukoista useilla kielillä.
Palvelualat
Rakennusala
Sähköala
Teknologiateollisuus
Julkinen sektori
Muita hyödyllisiä linkkejä sinulle, joka tulet Suomeen töihin
International House Helsinki tarjoaa Suomeen muuttaneille alkuvaiheen palveluja. Palvelu on suunnattu kaikille hiljattain pääkaupunkiseudulle tulleille maahanmuuttajille.
International House HelsinkiTyö- ja elinkeinotoimistojen sivuilta löytyy tietopaketti Suomeen työhön tulevalle.
Työhön SuomeenInfoFinlandin verkkosivuilta löytyy käytännön tietoa maahanmuuttajille 12 eri kielellä.
InfoFinlandSuomeen töihin tulevien luvista löytyy tietoa Maahanmuuttoviraston verkkopalvelusta.
HakemusopasKausityöntekijät, jotka tulevat töihin marja-, hedelmä- tai vihannestilalle, löytävät ohjeita Teollisuusliiton verkkopalvelusta.
KausityöTyö- ja elinkeinoministeriön sekä Rikosuhripäivystyksen esite kertoo Suomessa noudatettavista työehdoista. Löydät sieltä myös neuvoja, miten sinun tulee toimia, jos joudut hyväksikäytön kohteeksi.
Työskentely Suomessa
Suomeen töihin tulevan muistilista
Liity ammattiliittoon
- Suomessa suurin osa työntekijöistä kuuluu oman alansa ammattiliittoon. Myös sinulla on oikeus liittyä ammattiliittoon, kun tulet töihin Suomeen.
- Ammattiliitto auttaa sinua, jos joudut ongelmiin työnantajasi kanssa.
- Ammattiliitto neuvottelee työehdoista työnantajien kanssa. Työn tekemiseen liittyvät säännöt on siis sovittu puolestasi.
- Ammattiliiton jäsenet liittyvät yleensä myös työttömyyskassaan. Jos jäät työttömäksi, työttömyyskassa maksaa sinulle ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
Hanki tarvittavat luvat
- Jos haluat tehdä töitä Suomessa, katso, mitä lupia tarvitaan oleskeluun ja työntekoon Suomessa. Löydät tiedot Maahanmuuttoviraston hakemusoppaasta.
- Jos saat työpaikan, sinun velvollisuutesi on näyttää työnantajallesi työnteon oikeuttava lupa (esim. työntekijän oleskelulupa, jos tulet EU:n ulkopuolelta).
- Työnantaja voi ottaa kopion passistasi ja oleskeluluvastasi, mutta hän ei saa pitää niitä, ellet itse halua jättää niitä työnantajan säilytettäväksi.
- Työn etsimisessä auttavat työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) ympäri Suomea. Monissa työpaikoissa on osattava suomen kieltä edes vähän.
Tee kirjallinen työsopimus
Työsopimus on työntekijän ja työnantajan välinen sopimus molempien oikeuksista ja velvollisuuksista eli työehdoista. Työsopimuksella sinä lupaat tehdä sovittua työtä, ja työnantaja lupaa maksaa siitä sovittua palkkaa. Työehtoja ovat esimerkiksi palkat, palkan lisät, työajat, lomat ja oikeus koulutuksiin.
Kun olet saanut työpaikan, tee kirjallinen työsopimus työnantajan kanssa. Suullisesti sovittu sopimus on sitova, mutta jos sinulle tulee työnantajan kanssa ongelmia, kirjallisesta sopimuksesta voi katsoa, mitä työsuhteen alussa sovittiin.
Jos et tee työsopimusta kirjallisesti, työnantajan täytyy silti antaa sinulle kirjallinen selvitys työehdoista. Selvitys täytyy antaa kuukauden kuluessa siitä, kun työsuhteesi on alkanut. Jos työnantaja ei anna sinulle selvitystä, hän rikkoo työsopimuslakia.
Ennen kuin allekirjoitat työsopimuksen, tarkista, että siihen on kirjoitettu ainakin nämä asiat:
- Työnantajan nimi.
- Työntekijän nimi eli sinun nimesi.
- Päivä, jolloin työ alkaa.
- Onko työssä koeaika ja kuinka pitkä se on?
- Koeajan tarkoituksena on antaa sinulle ja työnantajalle aikaa harkita, haluatteko jatkaa työsopimusta. Sen enimmäispituus on yleensä kuusi kuukautta. Koeaikana työntekijä tai työnantaja voi purkaa työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa.
- Onko työ vakituinen (eli toistaiseksi voimassa oleva tai jatkuva) vai määräaikainen vai onko kyseessä työharjoittelu?
- Jos työsopimus on määräaikainen, sopimuksessa pitää lukea, miksi.
- Missä työtä tehdään?
- Mitkä ovat työtehtäväsi?
- Kuinka paljon työstä maksetaan palkkaa?
- Päivä, jolloin palkka maksetaan.
- Työaika eli kuinka monta tuntia töitä tehdään.
- Kokoaikainen työ tarkoittaa Suomessa työn tekoa yleensä 5 päivänä viikossa ja enintään 8 tuntia päivässä. Jos teet jaksotyötä, työaika vaihtelee. Sen pitää kuitenkin olla alan työehtosopimuksen mukainen. Ylitöistä ja ilta- ja viikonlopputöistä maksetaan Suomessa erillinen korvaus.
- Jos teet osa-aikaisen työsopimuksen, yritä saada työtunteja riittävästi niin, että saat riittävästi palkkaa. Vähimmäistuntimäärä tarkoittaa, että saat ainakin työsopimuksen lupaaman määrän tunteja. Jos työsopimukseen on kirjoitettu tuntimääräksi esim. 0–20 tuntia viikossa, et ehkä jonain viikkona saa ollenkaan töitä etkä palkkaa.
- Vuosiloma.
- Irtisanomisaika: kuinka monta päivää/viikkoa/kuukautta työ jatkuu siitä, kun sinä tai työnantajasi on irtisanonut työsopimuksen?
- Irtisanomisaika sitoo sekä työnantajaa että työntekijää. Koeajan jälkeen ketään ei voi irtisanoa heti.
- Työnantajalla on aina oltava irtisanomiseen asiallinen ja painava syy.
- Työnantaja ei voi irtisanoa määräaikaista työsopimusta ennen kuin se loppuu.
- Työntekijäkään ei voi irtisanoutua ennen kuin määräaikainen työsopimus loppuu, mutta usein asiasta voidaan sopia neuvottelemalla työnantajan kanssa.
- Mitä työehtosopimusta työssäsi noudatetaan?
Lue työsopimus tarkasti ennen kuin allekirjoitat sen. Jos et ymmärrä jotain, älä allekirjoita sopimusta. Neuvoa antavat esimerkiksi
Avaa pankkitili
Palkka pitää maksaa pankkitilille. Palkka voidaan maksaa käteisenä vain pakottavasta syystä. Tällainen syy voi olla esimerkiksi se, että työntekijällä ei ole pankkitiliä. Pankkitili on henkilökohtainen.
Kun avaat tilin, tarvitset passin tai muun virallisen henkilötodistuksen. Tilin avaaminen on helpompaa, jos sinulla on jo suomalainen henkilötunnus.
Tarkista, että saat työehtosopimuksen mukaista palkkaa
Suomessa laki ei määrää minimipalkkaa. Työehtosopimukset määräävät, paljonko palkkaa eri töistä on vähintään maksettava. Työehtosopimusten määrittelemät palkat koskevat kaikkia alan työntekijöitä, jotka työskentelevät Suomessa, myös ulkomaisia vuokratyöntekijöitä.
Sinun ei itse tarvitse osallistua työehtosopimusneuvotteluihin, vaan ammattiliitto neuvottelee sinun puolestasi työnantajien järjestön kanssa.
Tarkista, että palkastasi peritään lain mukaiset maksut
Kun saat ensimmäisen palkkalaskelman, tarkista, että bruttopalkastasi on peritty lain mukaiset verot ja sosiaaliturvamaksut:
- Verot: Verokortistasi näet, mikä on sinun palkastasi maksettava ennakonpidätysprosentti. Se kertoo, kuinka monta prosenttia veroja palkastasi vähennetään. Kun aloitat uudessa työpaikassa, työnantajan on hankittava verokorttisi joko Verohallinnosta tai suoraan sinulta. Saat verokortin Verohallinnosta, kun sinulla on suomalainen henkilötunnus.
- Työntekijän eläkemaksu: Kun teet töitä Suomessa, palkastasi kertyy työeläkettä. Työnantaja vähentää eläkemaksun palkastasi ja maksaa eläkevakuutuksesi. Jos työnantaja ei tee niin, hän rikkoo lakia.
- Työttömyysvakuutusmaksu: Työttömyysvakuutusmaksua maksavat kaikki 17–64-vuotiaat työntekijät.
- Ammattiliiton jäsenmaksu: Kun kuulut ammattiliittoon, voit sopia työnantajan kanssa, että liiton jäsenmaksu vähennetään palkastasi. Voit myös maksaa sen itse suoraan ammattiliitollesi. Jäsenmaksu on yleensä 1–2 prosenttia palkastasi, riippuen siitä, mihin liittoon kuulut.
Jos olet töissä Suomessa tilapäisesti, sinun verosi ja sosiaaliturvamaksusi voivat olla erilaiset kuin yllä olevassa listassa.
Huolehdi turvallisuudestasi
Työnantajan täytyy neuvoa sinulle, millaisia asioita työpaikan turvallisuudessa pitää ottaa huomioon. Työnantajan täytyy myös maksaa tapaturmavakuutus, joka korvaa vahingot ja menetykset työntekijälle tai hänen omaisilleen, jos työssä tapahtuu työtapaturma tai työntekijä sairastuu ammattitautiin.
Tunnista hyväksikäyttö työssä
Työperäinen hyväksikäyttö tarkoittaa, että työnantaja esimerkiksi
- maksaa vähemmän palkkaa, kuin mitä työehtosopimus ja laki määrää (alipalkkaus)
- ei anna työntekijälle lain ja työehtosopimuksen määräämiä vapaapäiviä
- vaatii työntekijää tekemään liian pitkiä päiviä ilman korvausta
- ottaa työntekijältä rahaa korvauksena työpaikasta tai oleskeluluvasta
- kieltää työntekijää jäämästä sairauslomalle
- ei järjestä työterveyshuoltoa
- tarjoaa epäinhimilliset asumisolot.
Työperäistä hyväksikäyttöä on myös Suomessa. Usein sen uhri on ulkomaalaistaustainen työntekijä. Hän ei ehkä tunne suomalaisen työelämän sääntöjä tai pelkää, että menettää oleskeluoikeutensa.
Mikäli epäilet joutuneesi rikollisen työvoiman hyväksikäytön kohteeksi, voit ottaa yhteyttä poliisiin tai Rikosuhripäivystykseen. Rikosuhripäivystykseen voit ottaa yhteyttä luottamuksellisesti ja saada neuvoja siitä, miten asiassa voi edetä. Ota yhteyttä sähköpostilla (help@riku.fi) tai puhelimitse (myös tekstiviestit tai Whatsapp) numeroon 040 632 9293.
Jos hyväksikäyttöön liittyy myös vapauden rajoittamista, pakottamista, painostamista, uhkailua, velan ottoon pakottamista, erehdyttämistä tai väkivaltaa, se voi täyttää
ihmiskaupan tunnusmerkistön. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään saat yhteyden soittamalla numeroon
0295 463 117.
Oleskelulupa tai todistus työnantajan hyväksikäytön takia
Jos olet joutunut työnantajan hyväksikäytön ja merkittävän laiminlyönnin uhriksi, voit hakea jatkolupaa tai todistusta laajennetusta työnteko-oikeudesta ja vaihtaa työnantajaa. Sinulla pitää olla Suomessa oleskelulupa, johon kuuluu työnteko-oikeus. Lue lisää
Maahanmuuttoviraston verkkopalvelusta.
Onko sinulla ongelmia työnantajan kanssa?
Jos sinulla on työnantajasi kanssa ongelmia, jotka liittyvät esimerkiksi palkkaan tai muihin työsopimuksen tai työehtosopimuksen ehtoihin, yritä ensin keskustella asiasta työnantajan kanssa. Moni ongelma ratkeaa jo sillä.
Jos ongelma ei ratkea, pyydä neuvoa ja apua:
Jos kuulut ammattiliittoon
Kysy neuvoa työpaikkasi ja ammattiliittosi luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta. Jos ongelma ei ratkea luottamusmiehen avulla, kysy neuvoa ammattiliittosi aluetoimistosta tai liiton neuvontapuhelimesta.
Jos et kuulu ammattiliittoon
Kysy neuvoa työkaveriltasi tai työpaikan työsuojeluvaltuutetulta. Jos ongelma ei ratkea, voit ottaa yhteyttä työsuojeluviranomaiseen tai SAK:n työsuhdeneuvontaan.